Olen sanonut sen ennenkin ja sanon sen taas. "Martin Luther King, Jr." oli seksuaalisesti rappeutunut, valehtelija, plagiaristi, valepappi, valekristitty, huijari, rikollinen, kommunistien kätyri, Amerikan vihollinen, petturi jopa omalle kansalleen ja juutalaisen järjestelmän suunnitelman halukas pelinappula, suunnitelman pudottaa Amerikka suuresta valkoisesta valtiosta kolmannen maailman ruokkimis- ja sikiämiskentäksi, juutalaisen miljardööri-eliitin Globaalin Plantaasin provinssiksi. King laskelmoi valkoisten uhriensa tunteiden varaan, käyttäen sinisilmäisyyttämme ja hypertrooppista reiluuden ja kiltteyden -tunnettamme saadakseen hirttosilmukan kaulojemme ympärille ja yrittääkseen tappaa sen rodun, joka edustaa sivistyneisyyttä, kiltteyttä, empatiaa ja reiluutta enemmän kuin mikään muu. Hän käytti kyynisesti hyveitämme meitä itseämme vastaan -- vaikka hän ei voi ottaa kaikkea kunniaa juonesta, koska hänen kulissien takana toiminut käsittelijänsä ja puheenkirjoittajansa oli juutalainen kommunisti Stanley Levison. Levison ja hänen kaltaisensa edustivat hyvin voimakasta -- itseasiassa hallitsevaa -- osaa Yhdysvaltain hallituksesta. Yrityksen tappaa ainutlaatuisen kaunis ja luova rotumme lisäksi, olen sitä mieltä, että on melko todennäköistä, että hänen käsittelijänsä päättivät tappaa myös Kingin. Elävä King, kasvavan rappiokäytöksensä ja todisteiden lisääntyessä hänen kommunistisista- ja antiamerikkalaisista yhteyksistään, alkoi käydä enemmän ja enemmän riskitekijäksi koko ohjelmalle. Mutta, kuten John Kennedy, kuolleena "pyhimyksenä" hän ei voisi aiheuttaa häpeää, ja hänen kuolemanjälkeinen sädekehänsä toimisi suojakilpenä kriittisten tutkijoiden pois hätistelyssä, samalla kun hänen kuvansa ja hänen "marttyyriutensa" edistäisi monirotuisuus-väen asiaa enemmän kuin koskaan. http://www.mobilization2-21.com/mlk.htm

Tällä viikolla tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran aloitin paljastukset tässä radio-ohjkelmassa tuosta kommunistien kätyristä ja monirotuisuuden "pyhimyksestä", miehestä, jota kutsutaan nimellä "Martin Luther King, Jr." En ollut ensimmäinen, joka paljasti tämän huijarin, valehtelijan ja talousrikollisen, mutta nyt kymmenen vuoden kuluttua on taas hyvä katsoa taaksepäin ja nähdä missä kohtaa me seisomme tässä selkkauksessa, jossa vastakkain ovat totuudenkertojat ja valehtelijat, Kinginpalvojat ja realistit. Minun täytyy kuitenkin myöntää, että tähän asti taistelu on vielä kesken. Taistelu myytintekijöiden ja pöydänheiluttajien välillä on vielä käynnissä -- itseasiassa kiivaampana kuin koskaan. http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=1687

Poliitikkojen veltto luonne, jotka säätävät juhlapäiviä ja hartaasti tekevät tämän Amerikan vihollisen ja oman kansansa petturin nimestä jonkinlaisen pyhimyksen ja esimerkin, ei ole tietenkään muuttunut kymmenessä vuodessa. Juutalaisten hallitsema media määrää yhä vaalien tulokset, joten käytännössä kaikki poliitikot kumartavat ketä tahansa juutalaiset osoittavat ja heidän verenkastelemat sormensa osoittavat yhä Pyhään Mustaan Martiniin. Julkisia kouluja johtaa yhä National Education Association ja opettajakoulut ovat yhä tiukasti niiden käsissä, jotka tyrkyttävät monirotuisuuden agendaa, jotta lapsemme julkisissa (ja tavallisesti myös yksityisissä) kouluissa joutuvat yhä aivopestyiksi palvomaan Kingiä. Kuten National Vanguardin kirjoittaja Steven Smith hiljattain asian muotoili:

"Kun lähestymme Martin Luther King, Jr.:n syntymäpäivää, maamme koulut tulevat käyttämään tätä tilaisuutta täyttääkseen valkoisten lasten mielet moninaisuutta ajavalla ja valkoistenvastaisella propagandalla. Yksi kaikkein laajimmin käytetyistä propagandatyökaluista on enimmäkseen animoitu tunnin mittainen video nimeltä 'Ystäväni Martin', jonka ovat tuottaneet juutalaiset. On varmaa, että suurin osa lapsista, jotka on laitettu Yhdysvaltain julkiseen koulujärjestelmään pakotetaan katsomaan tämä video -- jota seuraa kommunisti-tyyliset 'kohtaamis' -sessiot, joilla sen viestit ajetaan perille.

Lyhyesti, elokuva kertoo kuudesluokkalaisista, jotka matkustavat ajassa menneisyyteen vieraillakseen Martin Luther Kingin luona hänen elämänsä eri vaiheissa. He rohkaisevat häntä ottamaan aktivistiroolinsa yhteiskunnassa. Kaikkein ironisin ja absurdein kohta elokuvassa on kun ryhmä tuo MLK:n takaisin tulevaisuuteen pelastaakseen hänet kohtaloltaan. Niinpä he poistavat hänet menneisyydestämme ja muuttavat historiaa.

Tässä vaihtoehtoisessa todellisuudessa näemme, että MLK:n Keskikoulusta on tullut Robert E. Leen keskikoulu. Näemme, valkoisten oppilaiden uhkailevan nuorta MLK:ä ja hänen harmitonta mustaa ystäväänsä. Näemme ilkeän vanhan valkoisen rehtorin ajavan heidät pois koulun alueelta. Näemme heidän hispanisen ystävänsä, joka on puhunut täydellistä englantia, nyt siivoavan koulun käytävän lattiaa ja puhuvan vain espanjaa (aivan kuten sellaista ei tapahtuisi tänä päivänä). Ilmapiiri tässä täysin valkoisessa koulussa on pelottava, synkkä ja paha.

Tietenkin se mitä tämä video ei näytä, ovat ne muut seuraukset MLK:n aktivismista. Tämä video ei näytä ei-valkoisten jengien toimintaa, huumeiden kaupittelua tai -käyttöä, graffitien täyttämiä purkutuomion saaneita asuinalueita mitä integraatio ja massamaahanmuutto ovat tuoneet mukanaan. Se ei puhu uusista sairauksista, jotka ovat saapuneet Amerikkaan uudelleen, kuten hepatiitti ja lepra. Se ei mainitse niitä monia valkoisia kansalaisia, jotka ovat menettäneet työnsä ja stipendinsä 'affirmative actionin' (amerikkalainen käytäntö, jossa henkilö saa lisäpisteitä työhön tai opiskelupaikkaan hakiessaan, jos kuuluu johonkin vähemmistöön, suom. huom.) ja rotukiintiöiden vuoksi. Se ei puhu tosiasiasta, että valkoisilta kielletään usein työpaikka, koska he eivät puhu espanjaa. Se ei puhu siitä, kuinka maamme koulut -- jotka olivat maailman parhaiden joukossa ennen MLK:n aktivismia -- ovat nyt teollisuusmaiden huonoimpien joukossa, sylkien ulos yhden tietämättömän sukupolven toisensa jälkeen.

Se ei myöskään puhu kaikesta siitä rahasta, mitä hallituksemme on tuhlannut laittomien maahanmuutajien kasvavien määrien tukemiseen sosiaaliavustuksina ja ilmaisena terveydenhuoltona. Se ei mainitse tosiasiaa, että sairaalamme ovat alimiehitettyjä, että ensiapuasemamme tulvivat ei-valkoisia, joka on johtanut raketin lailla korkeuksiin ampuviin terveydenhuoltokuluihin ja ajamalla tusinoittain sairaaloita konkurssiin eteläisen rajamme lähellä. Se ei mainitse rikollisuuden holokaustia, jonka ei-valkoiset ovat tehneet valkoisia vastaan eikä satojen tuhansien tummien muukalaisten maamme vankiloihin majoittamisen tähtitieteellisiä kustannuksia.

Suuri osa näistä voidaan tietysti liittää MLK:n aktivismiin.

Koska lapsemme eivät todellakaan tule kuulemaan kumpiakin puolia tarinasta luokissamme, on vanhempien vastuulla tarjota realistisempi ja tasapainoisempi kuva MLK:stä.

HERÄTKÄÄ VANHEMMAT! Lapsemme saavat totuuden vain teiltä - jos he saavat sitä ollenkaan." http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=1648

Vuonna 1994 Internetistä alkoi juuri tulla suosittu ja yhä useammat ihmiset tänä päivänä saavat vaihtoehtoiset uutisensa, mielipiteet ja analyysit National Alliancelta ja National Alliancen ystäviltä kuin 1994. On mielenkiintoista nähdä kuinka moniin paikkoihin kirjoittamani American Dissident Voices -juttu Kingistä on laitettu uudelleen ja se mittakaava, missä siitä on keskusteltu ja keskustellaan siinä yhdessä mediassa, missä sananvapaudella on yhä jalansija. Olen saanut sähköpostia monilta lukion ja yliopiston opettajilta, jotka ovat käyttäneet juttuani osana luokkahuonekeskustelujaan Kingistä, joten on vielä olemassa joitakin opettajia, joilla on tarpeeksi sisua sallia vastustavan näkökulman kuuleminen huolimatta poliittisen korrektiuden sortavasta ilmapiiristä, joka tukahduttaa akateemista vapautta enimmän aikaa. Internetin Usenet -keskustelufoorumeissa, kaikista viesteistä, joissa vuoden 1994 jälkeen on mainittu suoraan King (niitä on 8 540 tällä hetkellä kun kirjoitan tätä), noin viisi prosenttia niistä (421) tekee viittauksen juttuuni Kingistä. Kun tutkin näitä viestejä, määritin suoran maininnan Kingistä sisältävän viestin sellaiseksi, joka a) mainitsi hänen nimensä kokonaisuudessaan ja b) teki jonkinlaisen suoran viittauksen Kingiin alkaen sanoilla "King was" (King oli, suom. huom.). Jälkimmäinen vaatimus suodattaa pois viestit, jotka ovat vain pelkkiä viittauksia Kingin juhlapäivään tai viittaauksia kadunnimeen tai koulun nimeen jne. Sen jälkeen jaoin viestit kahteen kategoriaan -- niihin, jotka viittaisvat omaan kokonaiseen nimeeni kirjoittajana ja niihin, jotka eivät niin tehneet. Ja ne, jotka tekivät sellaisen viittauksen muodostavat viisi prosenttia kaikista viesteistä keskustelufoorumeissa. Se on melko merkittävää, ottaen huomioon, että emme puhu kaikista National Alliancen tai National Vanguardin jutuista, emme puhu kaikista artikkeleista, joissa puhutaan kriittisesti Kingistä, joihin minun juttuni on voinut vaikuttaa, emme puhu kaikista ihmisistä, joilla on realistinen kuva Kingistä ja joilla on ollut jotakin sanottavaa hänestä luettuaan artikkelini -- puhumme vain kymmenen vuoden ajan jatkuneen radio-ohjelman yhden ainoan Kingistä kertovan jakson tekstistä... ja viisi prosenttia kaikesta vapaasta keskustelusta Kingistä uutisryhmissä viittaa tuohon yhteen artikkeliin. Paljon useammat kuin tuo ilmaisevat epäilyksensä "virallisesta versiosta" MLK:n tarinasta. http://tinyurl.com/399mt ja http://tinyurl.com/2kdhk

Yhdessä siirappimaisista muisteloista, joita meidät pakotetaan kerstämään tähän aikaan vuodesta, monirotuisuuden kannattaja R. Jay Allain kirjoittaa:

"King näki kansansa kärsimyksen ja katseli kertoessaan kuusivuotiaalle tyttärelleen, ettei hän voi mennä paikalliseen huvipuistoon, koska ei ollut valkoinen; 'alemmuuden masentavien pilvien muodostuvan hänen pienellä henkisellä taivaallaan'..."

Aina kun kaksi rodullista ryhmää joutuvat elämään samalla alueella, siellä tulee olemaan kärsimystä. Missään luonnossa ei yksi biologinen ryhmä kohtele toista ryhmää "tasavertaisena", sylkivät ihmiset suustaan sitten minkälaista retoriikkaa tahansa. Se on luonnonvastaista; sitä ei tule tapahtumaan. Ja koska ihmisten epätasa-arvoisuus on luonnon tosiasia, jota ei pääse pakoon, tulee olemaan myös ylemmyyttä ja alemmuutta. Tämä on väistämätöntä ja muuttumatonta. Ja koska en usko hetkeäkään, että tämä hirviö King olisi välittänyt yhtään edes hänen oman rotunsa tyttäristä sen enempää kuin minkään muunkaan rodun, kuvitelkaamme vain hetki, että hän välitti, että hän oli rehellinen. NYT sellaista asiaa ei ole kuin täysin valkoinen leikkikenttä tai täysin valkoinen koulu tai täysin valkoinen ravintola tai täysin valkoinen teatteri. Käytännössä sellaisen kieltää laki. Niinpä Pyhä Punainen Martin on voittanut. Hän sai tahtonsa läpi. Kysyn, mihin hintaan? Monirotuisessa Amerikassa ei ehkä enää ole koskaan valkoisia leikkikenttiä, mutta on kyllä kokonaan mustia ja kokonaan mestitsien leikkikenttiä alueilla, joille jopa ei-valkoiset pelkäävät lähettää lapsensa koska eläimelliset rikolliset asuttavat niitä. Niinpä Martin Luther Kingin kieroutunut unelma on voittanut. Ja se on painajainen, ei unelma.

King ja hänen työnantajansa manipuloivat tahtoamme uskoa, empatiaamme, huolenpitoamme heikoista ja vähäosaisista ja oikeudenjanoamme. Kaikki nämä ominaisuudet meissä ovat osa geneettistä perintöämme, pala luonteestamme, emmekä voi eliminoida niitä vaikka haluaisimme, ja niinpä meidän täytyy pitää niitä hyvinä ja annettuina. Altruismimme kehittyi meissä monien vuosituhansien aikana kun elimme omiemme keskuudessa. Se on avain -- omiemme keskuudessa. Meidän täytyy varata altruismimme kaltaisiamme varten ja sen ympäristön säilyttämistä varten, joka on välttämätön kaltaistemme elämälle. Niiden rajojen sisällä, joita se on tarkoitettu palvelemaan, se voi tehdä ihmeitä. Ulotettuna niihin, jotka haluavat tuhota meidät, se on itsemurhaa.

King sai tunteelliset ja naivit valkoiset niiskuttamaan ja vuodattamaan kyyneliä pienen mustan tytön puolesta, joka ei voinut mennä leikkikentälle tai huvipuistoon. Ja nyt meillä on kokonaisia kaupunkeja -- jotka kerran olivat sivilisaatiomme ylpeydenaiheita -- joissa valkoiset on häädetty ja suljettu ulos rampauttamisen tai kuoleman uhalla, jossa valkoisia murhataan ja ryöstetään ja raiskataan joka päivä. Kuinka moni valkoinen lapsi tapetaan tai tehdään raajarikoksi -- kuinka moni valkoinenn lapsi ei koskaan synny koska hänen isänsä tai äitinsä on järjettömän maastavetäytymisen -- tai maailmasta vetäytymisen -- joka kerran oli meidän -- politiikan uhri? Nyt on aika vuodattaa kyyneliä.

King väitti näkevänsä "alemmuuden masentavien pilvien muodostuvan hänen pienellä henkisellä taivaallaan" -- niillä valkoisilla lapsilla, jotka on tapettu tai jotka eivät ole koskaan syntyneet ei ole henkistä taivasta, ei tulevaisuutta, ei mitään. Nyt on aika vuodattaa kyyneliä, vuodattaa kyyneliä jonkin kauniin kuolemalle, jonkin korvaamattoman ja jonkin pyhän kuolemalle. Menetykset ovat olleet suuria. Mutta ei ole vielä liian myöhäistä pelastaa rotuamme. Kun olemme katuneet syntejä, joita olemme tehneet omia lapsiamme kohtaan, meidän täytyy lakata vuodattamasta kyyneliä ja tehdä mikä on oikein varmistaaksemme, että valkoisia lapsia syntyy vielä 10 000 vuoden kuluttuakin. http://tinyurl.com/2rp4e

Vuonna 2004, olemme kymmenen vuotta lähempänä sitä päivää vuonna 2037, kun liittovaltion tuomarin määräys "Martin Luther King, Jr." -FBI-kansioiden salassapidosta menee vanhaksi. Tuona päivänä kaikki odottavat -- erityisesti Kingin sisäpiiriläiset, jotka vaativat näiden kansioiden salaamista alunperinkin -- että kaikki mitä olen sanonut Kingin juutalaisista kommunistikäsittelijöistä ja hänen kieroutuneista ja säädyttömistä rodunsekoitus-seksihurjasteluistaan varmistuu oikeaksi. Juutalaiset varmaankin lyövät vetoa, että vuoteen 2037 mennessä ei ole enää väliä ovatko kansiot salaisia vai eivät. He toivovat, että tarpeeksi valkoista yhteisöä ei ole enää jäljellä tekemään tai sanomaan mitään heidän tyranniaansa vastaan tuohon mennessä. Heidän myyttinsä Kingistä on tehnyt siihen mennessä tehtävänsä, valkoiset on ryöstetty täysin, he ovat voimattomia ja hyvää matkaa menossa kohti sukupuuttoaan, he toivovat. He järkeilevät, ehkä oikein, että tulevaisuuden mulatti-"amerikkalaisilla" ei ole tarvetta tai järkeilykykyä vetää oikeita johtopäätöksiä Kingiä käsittelevistä FBI-kansioista vaikka he välittäisivätkin niistä, mikä on itsessään kyseenalaista. Jos korruption ja epärehellisyyden taso Amerikassa nousee nykytahdissa vuoteen 2037 asti, on myös kyseenalaista tuleeko noissa kansioissa olemaan enää mitään muuta kuin törkeitä väärennöksiä, jotka on tarkoitettu palvelemaan jonkun sen hetkistä poliittista- tai ura-agendaa.

On teidän velvollisuutenne ja minun velvollisuuteni pitää huoli, että nuo juutalaisen miljardööri-media-eliitin toiveet ja unelmat ovat turhia ja että te ja lapsenne ja lapsenlapsenne ovat täällä näkemässä ne kansiot ja totuus paljastuu. Jos teemme työmme todella hyvin, se tapahtuu jo kauan ennen vuotta 2037, koska uudenlainen tuomari uudenlaisessa Amerikassa tulee oikeudenmukaisesti päättämään, että totuuden pitää tulla julki niin pian kuin mahdollista. Painajainen tulee päättymään. Minä aion olla siellä. Entä te?

Filosofi Savitri Devi kutsui sitä "lumoavaksi" ja tohtori Willian Pierce kutsui sitä "Valkoisen rodun selviytymisoppaaksi". Illinoisin yliopiston Revilo Oliver, yksi viime vuosisadan suurimmista klassisisteista, kutsui sitä "ainutlaatuiseksi [...] aidoksi ensyklopediaksi kaikesta, mikä liittyy suoraan rotumme asemaan tämän päivän maailmassa".

Kirjan nimi on Willian Gayley Simpsonin Which Way Western Man?, jota ei voinut saada vuosiin ja joka on nyt uudelleen julkaistu National Vanguard Booksin toimesta.

William Simpson valmistui parhain arvosanoin teologiasta ja tuli fransiskaaniveljeksi työskentelemään köyhien ja ei-fransiskaanien pariin tavoitteenaan tehdä maailmasta parempi paikka. Simpson näki niiden ongelmien ytimen, joita hän yritti ratkaista, ja tajusi, ettei se työ mitä hän ja hänen ystävänsä tekivät tulisi koskaan ratkaisemaan niitä ongelmia joiden kanssa he kamppailivat. Parhaimmillaankin se pystyisi vain hidastamaan sivilisaatiomme ja yleensäkin ihmisen rappiota.

Hän luki suuria filosofeja, erityisesti Nietzscheä, ja 1920- ja 1980-luvuilla hän piti kirjaa totuuden ja elämän tarkoituksen etsinnästään. Which Way Western Man? on tämän etsinnän tulosta, ja se on yksi viime vuosisadan tärkeimmistä kirjoista.

Se julkaistiin 1980 ja myytiin loppuun muutamassa vuodessa. Siitä ei tehty uutta painosta koska kirjoittaja teki 1980-luvulta aina kuolemaansa asti 1990-luvulla erilaisia korjauksia ja lisäyksiä jotka heijastivat hänen uutta tietoaan ja lopullisia, kypsiä näkemyksiään. Vihdoinkin tämä työ on saatu päätökseen ja Which Way Western Man? -kirjan toinen painos on nyt saatavilla.

Which Way Western Man? on enemmän kuin historian, filosofian ja tieteen kirja, se on myös elämäntarina harvinaisen myötätuntoisesta miehestä, joka ymmärsi Pyhän Francisin ja Nietzschen tehtävää - miehestä, joka pystyi näkemään paikkamme universaalissa maailmankaikkeudessa ja selittämään sen tavalliselle lukijalle tavalla, johon kukaan muu kirjailija ei ole pystynyt. Suosittelen todella lukemaan Which Way Western Man? -kirjan, se on elämän muuttava kirja.

Which Way Western Man? on saatavilla tilausnumerolla 407 National Vanguard Booksilta. Tämän suuren ensyklopedian, joka sisältää 1070 sivua, saa 39.95 dollarilla + kolmen dollarin pakkaus- ja postikuluilla (muualle maailmaan viiden dollarin kuluilla) National Vanguard Booksilta: Box 330, Hillsboro WV 24946 USA. Tai voit tilata sen netistä klikkaamalla kirjan kuvaa natvan.com-osoitteessa.

Ensi viikkoon, tässä on Kevin Alfred Strom muistuttamassa sinua Richard Berkeley Cottenin sanoista: "Vapaus ei ole ilmaista; vapaat ihmiset eivät ole tasa-arvoisia ja tasa-arvoiset ihmiset eivät ole vapaita."