Valkoisten asialla olevan poliittisen aktivistin ja kirjailijan David Duken vankeus on nyt loppunut ja New Orleansissa pidetään konferenssi kaatuneiden muistopäivän viikonloppuna (28-30.5 suom. huom.), jossa hänet toivotetaan tervetulleeksi kotiin ja käsitellään elintärkeitä asioita, joita me eurooppalaista syntyperää olevat miehet ja naiset kohtaamme.

KAS: Tänään toivotamme tervetulleeksi American Dissident Voicesin mikrofonien ääreen herra David Duken, miehen, joka on nostattanut eurooppalais-amerikkalaisten tietoisuutta aina 1970-luvun alusta asti. Hän oli ensimmäinen avoimesti valkoisten asialla oleva vaaleissa valittu edustaja 1960-luvulta lähtien, ja sai yli 60 prosenttia valkoisten äänistä pyrkiessään Lousianan senaattiin ja kuvernöörin virkaan 1990-luvulla.

Vähemmän aikaa sitten hän on kirjoittanut kirjat My Awakening ja Jewish Supremacism ja on juuri nyt vapautumassa vankeudesta, jota laajalti pidetään sionististen voimien motivoimana, jotka pesivät Bushin hallinnossa. Tervetuloa American Dissident Voicesiin, David Duke.

DD: Olen iloinen saadessani olla täällä, Kevin, ja minulla on kunnia olla täällä. Olen todella ihaillut ohjelmaasi ja kommenttejasi, sekä omistautumistasi aatteellemme hyvin, hyvin pitkän aikaa. On todella suuri ilo olla täällä ohjelmassasi, ja saada jakaa ajatuksiani yleisösi kanssa.

KAS: On ilo saada sinut tänne, David. Olet ollut kiven sisässä yli vuoden, mutta tiedän kirjeenvaihdostamme ja keskusteluistamme, ettet ole ollut toimettomana. Mitä olet tehnyt tämän pakollisen sapattivapaasi aikana?

DD: No, minusta tuntuu, että olen ollut eräässä mielessä munkkiluostarissa -- todella hullussa munkkiluostarissa. Olin samassa huoneessa 72 muun vangin kanssa. Sanoisin, että 90 prosenttia heistä oli ei-eurooppalais -peräisiä -- joko meksikolaisia tai mustia. Voit kuvitella minkälainen määrä melua sellaisessa laitoksessa on, ja minkälaiset olot sellaisessa vallitsee. Punkat olivat vain 30 tuuman etäisyydellä toisistaan, joten se oli hyvin hankala tilanne. Mutta kun olet vankilassa, sinut on oikeastaan riisuttu niin, että vain ytimesi on jäljellä. Menet vankilaan, etkä saa pitää edes rannekelloa, sinä vain menet sinne ihosi ja sen sisällön kanssa -- sen, mitä on sielussasi. Jos menet vankilaan, ja sinussa on voimaa, sinusta tulee voimakkaampi. Jos olet heikko, sinusta tulee heikompi. Minulle vankila oli hyvin vahvistava kokemus.

Se kun on kaukana elämän fyysisistä nautinnoista -- kun ei syö maistuvaa ruokaa, ilman mitään edes pieniä elämän perusnautintoja, joita pitää itsestäänselvyytenä ulkopuolella -- saa aikaan oman sielusi, oman henkesi tutkimisen, ja elämän todella suurempien nautintojen etsimisen, elämän kaikkein tärkeimpien nautintojen: ja se todella tyydyttää geeneissämme olevaa sisäistä kaipuuta, niitä arvoja ja uskomuksia mitä meillä on, ja mitä sitoutumisia meillä on elämässä. Niinpä, tavallaan, olin hyvin omituisessa paikassa; ja minulla oli tilaisuus ajatella paljon. Se oli munkkiluostari, mutta se oli sellainen munkkiluostari, joka oli eläintarhassa.

KAS: Viime viikolla mainitsin teidän Yhtenäisyys- ja johtajuus -konferenssistanne, joka pidetään kaatuneiden muistopäivän viikonloppuna. Voin kuvitella, että suuri osa ajastasi, mitä olet ehtinyt olla taas toimistossasi, on mennyt siihen valmistautumiseen. Voitko kertoa meille jotain siitä, ja myös jotain konferenssin tarkoituksesta? http://www.davidduke.com/welcome_home.html

DD: Siinä on oikeastaan kaksi puolta. Ajatus siihen sai alkunsa monista ystävistäni täällä, jotka tahtoivat pitää tervetuloa kotiin -kokouksen minulle. Minulla on paljon ystäviä ympäri maata, mukaanlukien sinä, Erich Gliebe, tri. Edward Fields... Joten monet ihmiset ympäri maan ja maailman halusivat toivottaa minut tervetulleeksi takaisin Amerikan Gulagista, ja ajattelin, että jos me aiomme pitää tällaisen kokoontumisen, tämän kotiinpaluu-juhlan, meidän tulisi myös pitää kunnon kokous siinä samalla. Kansainvälinen eurooppalaisten ja eurooppalais-amerikkalaisten kokous, jotka ovat osallisina kamppailussa perintömme, elämäntapamme ja vapauksiemme säilyttämiseksi.

Olen myös ajatellut jo pitkään vuosien varrella, että meillä pitäisi olla jonkinlainen yhteinen ohjesääntö keskenämme, yhteinen toimintasäännöstö sen suhteen, kuinka kohtelemme toisiamme, kunnioituksesta, jota me aiomme tuntea järjestöjemme välillä. Meidän ei tarvitse sulautua yhdeksi järjestöksi -- itseasiassa se voisi olla vaarallista, koska jos me kaikki olisimme yhtä järjestöä, se antaisi juutalaisen ylivallan kannattajille selvemmän maalitaulun mihin tähdätä, ja se voisi tuhota meidät kaikki.

Eurooppalainen ihmiskunta on absoluuttisessa kriisissä. Meitä kirjaimellisesti pyyhitään pois maan pinnalta. Ihmisten on vaikea ymmärtää tätä, ja olen varma, että on joitakin ihmisiä, jotka ovat uusia aatteessamme ja vasta alkaneet ajatella näitä asioita, jotka kuuntelevat ohjelmaasi, mutta heidän täytyy tajuta se, että mitä on meneillään, on absoluuttista taistelua selviytymisestämme.

Eurooppalaisten syntyvyysluvut tällä hetkellä -- niin Amerikassa kuin Euroopassakin -- ovat noin 1,25 lasta per nainen. Se tarkoittaa sitä, että jokaista sataa eurooppalaista naista ja miestä kohti saadaan vain noin 68 lasta. Tämä sukupolvi, joita syntyy vain 68 sataa edeltäjäänsä kohti, saa vain noin 40 lasta. Lyhyesti sanottuna, neljässä tai viidessä sukupolvessa lukumäärämme putoaa sadasta eurooppalais-amerikkalaisesta vähempään kuin kymmeneen. Meitä ollaan pyyhkimässä pois -- silmänräpäyksessä.

KAS: Noissa laskelmissa ei ole edes otettu huomioon rodunsekoitusta.

DD: Aivan. Eikä siinä ole huomioitu massiivista kolmannen maailman ihmisten virtaa eurooppalaisiin maihin. Se mitä tapahtuu, on se, että samaan aikaan kun eurooppalaista syntyperää olevat ihmiset eivät saa lapsia, joka puolella ei-valkoista maailmaa on menossa väestöräjähdys. Eivätkä nämä ihmiset vain pysy omissa maissaan, vaan he tulvivat eurooppalaisiin maihin.

Syy, miksi haluamme säilyttää perintömme, ei ole se, että me vihaamme näitä kolmannen maailman ihmisiä tai näitä ei-valkoisia, joita asuu Etelä-Amerikassa tai Meksikossa tai Kiinassa tai Etelä-Aasiassa tai Intiassa, tai missä tahansa. Me emme vihaa heitä -- mutta me todellakin uskomme, että meillä on oikeus säilyttää perintömme, elämäntapamme, vapautemme, kulttuurimme ja geenimme.

KAS: Me tarvitsemme oman vain meitä varten olevan elintilan tätä varten; oletko samaa mieltä?

DD: Olen ehdottomasti samaa mieltä. Ja olen sitä mieltä, että se voidaan saada sovittua rotujen kesken.

Olen sitä mieltä, että yksi asia, joka on estänyt meitä pääsemästä reiluun sopimukseen [johtuu siitä vihasta, jota sionistien asialla oleva ulkopolitiikkamme on aiheuttanut]. Tiedätkös, olen liikkunut ympäri maailmaa, ja tietysti olen matkustanut arabimaihin. Yksi syistä, minkä vuoksi jouduin Gulagiin, oli se, että matkustin Bahrainiin ja puhuin järjestölle nimeltä Löydä Islam, joka on israelinvastainen järjestö, ja esiinnyin al-Jazeeralla. Itseasiassa Yhdysvaltain ulkoministeriö -- ja tämän muuten on myöntänyt Newsweek-lehti Periscope-osastollaan marraskuussa 2002 -- yritti estää esiintymiseni al-Jazeeralla. He uhkailivat al-Jazeera -kanavaa, ja sanoivat "jos annatte David Duken esiintyä, emme tule antamaan teille pääsyä Valkoiseen taloon, emme anna teidän perustaa toimistoa Washington DC:n Yhdysvalloissa ja niin edespäin, mitä kanavanne tarvitsee ollakseen uskottava maailmalla."

KAS: Kuulostaa siltä, että he pelkäävät sinua -- tai joku pelkää.

DD: Siltä näyttää, ja mielenkiintoinen seikka oli se, ettei kanava alistunut uhkailujen edessä. Ulkoministeriö ei koskaan toteuttanut uhkauksiaan, mutta he yrittivät pitää minut poissa eetteristä alueella. Kolmenkymmenen päivän kuluessa Oikeusministeriö syytti minua jutussaan, ja painostus siihen tuli Washingtonista ja Michael Chertoffin toimistosta.

Ja Michael Chertoff on sama henkilö, jonka olin paljastanut siitä, että hän vapautti syyskuun 11. päivään yhteyksissä olleet Israelin vakoojat. Kuten useimmat kuuntelijoistasi tietävät, Yhdysvalloissa toimi valtava israelilaisten vakoojien verkosto ennen -- ja jälkeen -- syyskuun 11. ja he vakoilivat, hyvin tarkasti ja läheltä, niinkutsuttuja al-Qaedan henkilöitä, joita täällä oli, niitä kaappareita. Viisi näistä israelilaisista vakoojista asui samalla kadulla kuin Mohammed Atta, kaappaajien johtaja, ja viisi israelilaista Mossadin agenttia pidätetttiin katolta kuvaamassa hyökkäyksiä Trade Centeriin ja juhlimassa noita hyökkäyksiä. Itseasiassa he poseerasivat palavan Trade Centerin edessä heiluttaen palavia tupakansyttymiään -- tiedäthän, esittäen, "kuinka hienoa tämä on"... ja olen sitä mieltä, ettei ole kysymystäkään siitä seikasta, että oli ennakkovaroituksia Israelin kansalaisille, jotka työskentelivät Trade Centerissä.

Tämän ovat paljastaneet Washington Post ja FBI. Trade Centerissä olleille Israelin kansalaisille annettiin varoituksia. Olen sitä mieltä, että Mossad oli täysin tietoinen siitä, että nämä hyökkäykset tulisivat tapahtumaan, ja epäilen vahvasti, että heillä voi olla jotain tekemistä asian kanssa sen suhteen, että he ovat kannustaneet näihin hyökkäyksiin al-Qaeda verkostossa olleiden soluttautujiensa kautta. En voi todistaa tätä seikkaa, mutta me tiedämme, siitä ei ole epäilystäkään, että Mossadilla oli näistä hyökkäyksistä etukäteistietoa. He petturimaisesti antoivat näiden hyökkäysten tapahtua, tietäen, että nämä hyökkäykset parantaisivat Israelin tilannetta ja saisivat Amerikan tukemaan Israelia sen palestiinalaisten sortamisessa.

He eivät halunneet minun puhuvan näistä aiheista ja näistä tosiasioista al-Jazeeralla ja ympäri maailman. Ulkoministeriö yritti estää minua puhumasta näistä aiheista.

Tein myös paljastuksia tästä sodasta, kuten tiedät. Ja sinä teit samaa, eli kyseessä ei ole vain David Duke. Matkustin maailmalla. Puhuin monissa kansainvälisissä konferensseissa Euroopassa, ja minut otettiin hyvin vastaan noissa konferensseissa. Puhuin valtionpäämiesten ja monien maiden lähettiläiden kanssa -- ja he puhuivat samalla lavalla kuin minä -- ja puhuin Israelin toimista palestiinalasia vastaan, ja puhuin tästä tulevasta sodasta Irakissa. Sanoin heti alusta asti, ettei ole mitään todisteita siitä, että Saddamilla olisi mitään "joukkotuhoaseita". Jos heillä olisi ollut todisteita, he olisivat esitelleet ne, he saisivat tarkastajat löytämään ne. Sanoin, ettei Saddamilla ole mitään yhteyksiä al-Qaedaan. Sanoin, että tästä sodasta tulisi upottava suo -- ja että se tulisi olemaan Amerikalle tuhoisa. Sanoin, että se tulisi todellisuudessa auttamaan terrorismia ja vaarantamaan Amerikan ennemmin kuin auttamaan Amerikkaa, ja että se tulisi maksamaan satoja miljardeja dollareita. Siihen aikaan Wolfowitz, Perle ja muut juutalaisten ylivaltaa kannattavat kaaderit Washingtonissa sanoivat "Voi ei, ei, tästä tulee helppo sota; Se tulee maksamaan 20-30 miljardia dollaria, ja ihmiset tulevat ottamaan meidät vastaan kukkien kanssa, ja tästä tulee suuri isku terrorismia vastaan". Mutta, kuten tiedät, se, mitä tämä sota on luonut, on sata miljoonaa nuorta miestä ympäri maailman, jotka kasvavat unelmoiden tulevansa Bin Ladeneiksi.

KAS: Meidän ajatuksemme, tri. Piercen ajatukset, olivat vallankumouksellisia. Uskon, että sinun ajatuksesi ovat vallankumouksellisia, ja niin ovat minunkin. Me haluamme arvojen uudenlleenjärjestelyä, uuden sivilisaation, joka perustuu rodullisen koskemattomuuden, rodullisen edistyksen ja valkoisten itsemääräämisoikeuden ihanteille. Poliittisella areenalla olevaan, kuten sinäkin olet ollut, täytyy kohdistua valtavaa painostusta vesittää noita ajatuksia ja sanoa, että me haluamme vain "tasa-arvoa" tai "oikeudenmukaisuutta". Kuinka olet välttänyt tekemästä niin?

DD: Ensinnäkin, ja tehkäämme se hyvin selväksi, politiikka on vähän erilainen kuin tilanne, jossa henkilö esittää filosofisia ajatuksia. Kun olet poliittisessa kampanjassa, se, mistä sinun täytyy puhua -- ja tämä on vain yksinkertaista valtadynamiikkaa -- ovat aiheet, jotka motivoivat äänestäjiä. Kun olet kilpailussa virasta, et yritä muuttaa perustavanlaatuisia käsityksiä maailmasta. Se mitä yrität tehdä, on esittää täsmällisiä ajatuksia, jotka ovat samassa linjassa filosofiasi kanssa, niin, että voit tulla valituksi, ja sitten vasta esität koko maailmankuvasi, mikä sinulla on esitettävänä. Toisin sanoen, kaikki vaalit täytyy suunnata vaalien voittamiseen. Samaan aikaan, et voi tehdä komporomisseja sen suhteen mihin uskot.

Muistan kuinka niissä vaaleissa, joissa olin ehdokkaana senaattiin ja kuvernööriksi, koko puheeni ei tietenkään käsitellyt Lähi-itää ja Israelia. Ihmiset eivät olisi äänestäneet minua Louisianan kuvernööriksi Israelin-politiikkamme vuoksi. Mutta jos ihmiset kysyivät minulta Israelista pitäessäni puheitani, puhuin siitä tosiasiasta, että Israelin-politiikkamme oli väärä -- ja että se vahingoitti Amerikkaa, ja että Israel oli petollinen maa, joka oli harjoittanut terrorismia maatamme vastaan.

Mitä reiluuteen tulee, olen sitä mieltä, että meidän täytyy harkita lähestymistapaamme näihin aiheisiin. En usko, että minun lähestymistavassani, halussani säilyttää eurooppalais-amerikkalainen perintö, olen "epäreilu" mustille tai "epäreilu" ei-valkoisille ympäri maailman. Uskon, että se mitä edustan, on itseasiassa parasta heille. Uskon, että parasta heille, jossain vaiheessa, on elää heidän omissa yhteiskunnissaan, joissa valkoiset eivät hallitse heitä, joissa valkoiset eivät määrää kuinka he elävät. He saavat tehdä oman maailmansa, oman maansa, oman yhteiskuntansa, oman yhteisönsä, joka voi heijastaa heidän syvimpiä halujaan ja arvojaan.

KAS: Täytyy olla myös suurta painostusta olla puhumatta juutalaiskysymyksestä. Sinä kuitenkin olet ollut kaukana tyypillisestä poliitikosta tässä suhteessa, ja olet tehnyt tästä aiheesta keskeisen kohdan kaikkein viimeisimmässä työssäsi.

DD: Se on kaikkein tärkein aihe.

Meillä on monenlaisia ihmisiä liikkeessämme. Meillä on esimerkiksi American Renaissancen Jared Taylor, ja meillä on muita ihmisiä, jotka keskittyvät vain rotuaiheeseen, ja se käy hyvin. Eri ihmiset voivat ottaa erilaisia lähestymistapoja. Mutta mielestäni kaikkein tärkein aihe on juutalainen valta. Juutalaisten ylivallan kannattajien valta.

Muuten, tässä eivät ole kyseessä vain juutalaiset, vaan ideologia, joka näillä juutalaisilla johtajilla on, ja mikä useimmilla juutalaisjärjestöillä on. He uskovat, että heillä on jumalallinen oikeus hallita meitä, olla meidän yläpuolellamme -- se on todellakin eräänlaista ylivallan oppia. Se ei ole separatismia, eikä se oe egalitarismia, se on ylivaltaoppia. Judaismi on juuriltaan rodullisen ylivallan uskonto.

Heidän valtansa mediassa ja heidän valtansa hallituksessa tänä päivänä (ei vain Amerikassa, vaan Englannissa ja muissa Euroopan maissa, vaikkakin heidän vaikutusvaltansa ei siellä ole niin suuri kuin täällä) -- vaikuttaa joka toiseen asiaan. Puhuitpa sitten aselaeista, abortista, maailmankaupasta tai Irakin sodasta, tai "affirmative actionista" (monissa Amerikan osavaltioissa oleva politiikka, jonka avulla tietyt rodut pääsevät työ- tai opiskelupaikkoihin vain rotunsa vuoksi, eikä kykyjen, suom. huom.) tämä aihe on keskeinen. Koska he voivat määrätä mitä tapahtuu kontrollomalla massamediaamme niin suurissa määrin. Kontrolloimalla poliitikkoja he sanelevat mitä tapahtuu -- eikä vain Israeliin liittyvissä aiheissa, vaan monissa Amerikkaankin liittyvissä aiheissa.

Esimerkiksi, monet tyypilliset konservatiiviset amerikkalaiset -- jotka ovat ennenkaikkea hyvin paljon vastaan tätä massamaahanmuuttoa, joka on muuttamassa maatamme kolmannen maailman maaksi -- ovat hyvin yllättyneitä oppiessaan, että muutos Amerikan maahanmuuttopolitiikassa, joka johhti rajojemme avaamiseen, oli lähes täysin juutalaisen ylivallan kannattajien johtama. Lähes jokainen juutalaisjärjestö oli mukana tässä yli 70 vuoden ajan. He aloittivat työnsä maahanmuuttopolitiikkamme romuttamiseksi kirjaimellisesti viime vuosisadan vaihteessa -- 20. vuosisadan vaihteessa. Eli alkaen noin vuodesta 1900, heiltä meni siihen 65 vuotta. Noin 65 vuoden ajan he työskentelivät tuhotakseen Amerikan väestötilastollisen perustan, tehdäkseen eurooppalais-amerikkalaisista vähemmistön.

Kirjassani Jewish Supremacism lainaan monia juutalaisia johtajia, kuinka he leuhkivat sillä tosiasialla, että he johtivat tätä pyrkimystä. He johtivat sitä, ei pelkästään siinä, mitä tulee todelliseen kongressin lainsäädäntöön, vaan he johtivat sitä myös median osalta, joka yritti popularisoida tämän mielipiteen -- yrittäen myydä amerikkalaisille sitä, että monikulttuurisuus oli jotenkin suuri etu, että siitä tulisi olemaan paljon hyötyä ihmisille, vaikka tiedämme, että niinkutsuttu monikulttuurisuus johtaa suurempaan rikollisuuden määrään, pakenemiseen asuinseuduilta, ja, itseasiassa, rotujen väliseen vihamielisyyteen. Rodulliset jännitteet nousevat siitä. Yhteisön tunne -- no, yhteisön yhteisöllisyyden tunne --- yhteisön veljeyden ja yhteen kuulumisen tunne tuhoutuu niinkutsutun monikulttuurisuuden vuoksi. Kun katsomme joka paikkaa maailmassa, ja näemme monikulttuurisia valtioita ja monikulttuurisia yhteisöjä, ne tuppaavat olemaan paljon väkivaltaisempia, ne tuppaavat olemaan sekasortoisempia. Tuollaissa ympäristöissä on paljon vähemmän rakkautta ja paljon enemmän vihaa, koska se on ihmisluonnossa: ihmiset ovat erilaisia. Ihmiset, jotka ovat olleet tämän muutoksen arkkitehtejä, ovat olleet oikeasti juutalaisen ylivallan kannattajia.

Ellemme iske tuohon ytimeen ideologisesti, ellemme paljasta juutalaisen ylivallan kannattajien mediamme ja hallituksemme hallintaa, emme koskaan tule saamaan mitään voittoja näillä muilla alueilla.

KAS: Nyt siis tämä juutalaisten hyvin pitkälle hallitsema media, josta puhut, luo valkoisten asialla olevista ihmisistä stereotyypin, jonka mukaan he ovat ajattelemattomia "vihaajia", "kiihkoilijoita" ja mielettömän väkivallan kannattajia. Olen puhunut tässä ohjelmassa siitä, kuinka meidän täytyy välttää vahvistamasta noita median stereotyyppejä -- erityisesti, koska nuo asiat eivät ole sitä mitä olemme. Olemme puhuneet tästä; olemme rauhan ja oikeudenmukaisuuden miehiä.

DD: Olen sitä mieltä, että asia on juuri noin. Media, jo 40 vuoden ajan, on esittänyt valkoisen vastarinnan, sanotaan, rotujen pakollista yhdistämistä koulutuksessa tai "affirmative actionia" tai rotujen integrointia vastaan yleensä väkivaltaisena, vihaavana, kiihkoilevana -- se on esittänyt sen tuolla tavalla. Ja niinpä monet valkoiset työtätekevät ihmiset näkevät tämän kuvan televisiosta ja he ajattelevat "Ai, sinun pitäisi vastustaa tuota seisomalla ja huutamalla rodullisia herjoja", koska niin media sanoo. Ja on joitakin ihmisiä niinkutsutussa liikkeessä, jotka kutsuvat itseään rotutietoisiksi valkoisiksi, jotka eivät tee mitään muuta kuin esittävät jotain juutalaista versiota siitä, mitä me olemme, sen sijaan kuin esittäisivät sitä, mitä me oikeasti olemme.

Annanpa esimerkin. Hiljattain minusta ja kokouksesta oli artikkeli, ja he viittasivat minuun ja konferenssiin tuleviin ihmisiin "valkoisen ylivallan kannattajina". Tämä on termi, jonka juutalaisen ylivallan kannattajat ovat luoneet leimaamaan kenet tahansa [rotutietoisen] valkoisen henkilön. Minä en ole "valkoisen ylivallan kannattaja" ja tiedän, ettet sinäkään ole, koska "ylivalta" tarkoittaa sitä, että tahdot hallita muita ihmisiä. Eikä kukaan meistä, kukaan todellisista liikkeemme ajattelijoista ja johtajista ole "valkoisen ylivallan kannattaja". Me emme halua olla "ylempänä" kuin muut. Me haluamme vain yksinkertaisesti omamme. Ehkä valkoinen separatisti olisi parempi termi. Tai yksinkertaisesti valkoisen itsemääräämisoikeuden kannattaja. Tai valkoisen perinnön kannattaja. Tai valkoisten säilymisen kannattaja. Mutta "valkoisen ylivallan kannattaja" ei ole sitä mitä me olemme. Emme yritä hallita mustia tai juutalaisia tai meksikolaisia tai mitään muutakaan ryhmää. Me haluamme yksinkertaisesti oman yhteisömme, oman yhteiskuntamme, heijastavan sitä, mikä esi-isillämme oli -- mitä kaikki muut rodut tällä planeetalla haluavat. Jos olemme "valkoisen ylivallan kannattajia", silloin japanilaiset ovat "japanilaisen ylivallan kannattajia" ja intiaanit ovat "intiaanien ylivallan kannattajia". Me yksinkertaisesti olemme valkoisten säilymisen kannattajia, jotka uskovat, että meillä on oikeus säilyttää perintömme, kulttuurimme, vapautemme, maamme ja arvomme.

Ja totuus on -- ja tämän kirjani Jewish Supremacism osoittaa -- että todelliset ylivallan kannattajat tällä planeetalla ovat juutalaisen ylivallan kannattajat. Koska he eivät vain halua omaa Israelin valtiotaan -- ja, muuten, he haluavat olla täysin korkeimpia herroja tuossa valtiossa ja valloittamillaan alueilla, millä miljoonat ihmiset elävät heidän peukalonsa alla -- he haluavat olla korkeimpia herroja meidän maissamme, he haluavat kontrolloida meidän mediaamme, he haluavat sanella meidän hallituksellemme mitä se tekee. Aivan kuten he sanelivat meidän siirtomme tässä kamalan tuhoisassa Irakin sodassa, joka ei ole tehnyt mitään muuta kuin vahingoittanut maamme perusintressejä.

KAS: Yhtenäisyytensä lisäksi, yksi juutalaisen ylivallan kannattajien suurista vahvuuksista on, kuten Robert Kavjian on huomauttanut http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=2747 on se, että he jatkuvasti pelaavat kansamme tunteilla. He eivät ostaneet tv-kanavia ja alkaneet vain heti viedä eteenpäin monirotuisuuden agendaansa, vaan he viihdyttivät ihmisiä tarinoillaan ja komedioillaan. He painelivat emotionaalisia nappuloita. Kuinka voimme päästä yli tuosta etulyöntiasemasta?

DD: Meidän täytyy herättää uudelleen kansamme henki. Meidän vapautuksemme -- eurooppalais-amerikkalaisten vapautus -- on geeneissämme. Samat geenit ovat jokaisessa ruumiimme solussa, jotka olivat myös George Washingtonin ja Thomas Jeffersonin soluissa. Ne olivat Davy Crockettin soluissa Alamossa. Ne olivat Leonidaksen soluissa Thermopylaessa ja Charles Martellin Toursissa, kun hän löi takaisin maurien invaasion. Meillä on sisällämme vapautuksen ja vapauden siemenet. Ja meillä on siemenet mennä tähtiin. Ja meidän täyty esittää kansallemme tapa saada tuo intohimo, tuo kauneus, esiin. Koska se mitä me nyt edustamme, ja mihin me uskomme, on todellakin tie tähtiin -- ei pelkästään tie vapauteen, mitä tulee kunnolliseen maahan, jossa on vapaus ja kunnolliset koulut lapsillemme ja puhdas, terveellinen ympäristö ja muut noista niin tärkeistä asioista -- vaan me puhumme joistakin kaikkein perustavanlaatuisimmista aspekteista, mistä elämässä on kyse. Ja meidän täytyy tuoda tuo intohimo esiin kansassamme.

Tämä on se vertaus, jota aina käytän: Islam tuli kuvioihin noin 7. vuosisadalla jkr., ja se sopi arabien luonteeseen. Arabit olivat joukko sotaakäyviä heimoja tuohon aikaan, ja heillä oli hirvittäviä konflikteja ja erilaisia uskontoja. Mutta Islam sopi heidän rotunsa luonteeseen. Ja se levisi kirjaimellisesti ympäri maailman Espanjan rannoilta käytännössä koko matkan Intiaan yhdessä sukupolvessa. Yhdessä ainoassa sukupolvessa. Ja se oli hyvin hitaan viestinnän ja matkustuksen ja kuljetuksen aikaa -- eikä mitään videonauhoja tai puhelimia tai satelliitteja sun muita.

Uskon todella, että jos keksimme oikean kaavan, ja onnistumme koskettamaan kansamme henkiä syvemmillä merkityksillä siitä, mistä tässä taistelussa on kyse, ja jos näytämme heille sen kriisin, jossa kansamme on ympäri maailman, tämän olemassaolon kriisin, uskon, että voimme luoda jotain, joka pyyhkäisee koko kansamme yli nopeammin kuin Islam pyyhkäisi arabien yli.

KAS: Puhut nyt muustakin kuin tunteista. Puhut jostakin hengellisestä, David.

DD: Ehdottomasti. Kuten sanon, uskon, että se on geeneissämme. DNA:mme kaksoiskierteessä, uskon, että meillä on portaat universumiin. Ne ovat portaat tähtiin.

Meidän täytyy katsoa kansaamme kohdistuvaa välitöntä uhkaa: välittömiä menetyksiä, joita kärsimme rikollisuuden uhreina, ja kauheita menetyksiä, joita kärsimme geeniemme, kulttuurimme, vapauksiemme ja elämäntapamme suhteen. Katso "Patriot-lakia" -- joka vie perusvapauksiamme, joista me amerikkalaiset olemme nauttineet 200 vuotta.

Mutta puhumme myös jostain, mihin tähdätä, ja minkä vuoksi taistella. Koska se mitä me edustamme on jotain kaunista. En haluaisi kuulostaa jonkin sortin "liberaalilta", mutta se todella perustuu meidän korkeimpiin rakkauden ja kauneuden ihanteisiin. Dostojevski, yksi lempinovelisteistani ja yksi suurimmista läntisen sivilisaation kirjailijoista, kirjoitti "vain kauneus voi pelastaa meidät". Ja se mitä hän tarkoitti, ei ollut vain pinnallinen fyysinen kauneus, vaan kaunis visio -- kaunis ihanne -- ja kaunis kansa. Ja se ihanne sydämissämme on se mikä antaa meille intohimoa. Se mikä tuo esiin miehissä olevan rohkeuden. Ja ainoa asia, joka meidät voi pelastaa tässä vaiheessa, on intohimo.

Viimeiset hetket ovat käsillä. Kansaamme ajetaan tuhoon. Jokainen eurooppalainen kansa kärsii massiivisesta maahanmuutosta. Jokaisella on alhaiset syntyvyysluvut. Jokainen kärsii rodunsekoituksesta. Vihollisemme kontrolloivat massakommunikointiverkostojamme. He sotkevat meidät tähän kamalaan "sivilisaatioiden yhteentörmäykseen", joka voi koitua kohtaloksemme. Olemme kriisitilanteessa. Ainoa tapa, millä voimme voittaa, on tuoda esiin intohimo, joka on kansassamme. Se on geeneissämme. Meidän täytyy koskettaa henkeä kansassamme. Meillä on todellakin suurin aate maapallolla. Meillä on aate, joka edustaa kaikkea jaloa ja suurta ja kaunista ihmiskunnassa. Me edustamme ihmisiä, jotka ovat äärimmäisen kauniita muodoltaan, hengeltään ja kulttuuriltaan. Katso läntisen sivilisaation suurta taidetta. Katso Michelangelon tai DaVincin töitä. Katso Shakespearen kirjoituksia, Mozartin ja Wagnerin musiikkia. Katso kansamme erinomaisuutta. Ja kaikki tämä kauneus, kaikki tämä suuruus, tullaan sysäämään syrjään, tullaan menettämään ikuisiksi ajoiksi, ellemme voita.

Meillä on paljon syitä olla intohimoisia. Voimme katsoa lastemme silmiin ja tuntea tämän intohimon ja rakkauden. Ja se on kaikki mitä tarvitsemme. On kirjaimellisesti miljoonia, jotka voimme tavoittaa tuolla intohimolla.

Ja minä olen nähnyt sen. Pyrin poliittiseen virkaan Lousianassa, ja lopulta joku oli astunut esiin, joka puolusti eurooppalais-amerikkalaisia, ja intohimosta tuli tarttuvaa. Joka toisen talon pihalla ympäri osavaltiota oli yht'äkkiä 100 000 Duke-kylttiä, jotka nousivat kuin sienet sateella. Näin voi tapahtua meidän elinaikanamme. Itseasiassa näin voi tapahtua tänä vuonna, tai ensi vuonna, tai tällä vuosikymmenellä.

Ja tämän vuoksi tämä konferenssi on niin tärkeä. Toivon, että jokainen patriootti, joka kuuntelee tätä ohjelmaa, tulee New Orleansiin tapaamaan minua ja sinua ja Erich Gliebeä ja muita johtajia kuten tri. Fieldsiä ja John Tyndallia, British National Partyn perustajaa, joka tulee olemaan paikalla. Puskekaamme eteenpäin luodaksemme voiton kaltaisillemme seuraavalla vuosikymmenellä. On mahdollisuuksien rajoissa voittaa tämä taistelu vuosikymmenessä. Meidän täytyy vain koota kaava, joka tuo esiin tuon intohimon kansassamme -- tuon rakkauden, perinteen ja henkisen voiman, joka meidän kaikkien sisällä on, jos vain kosketamme sitä.

KAS: David, olen pahoillani, meiltä alkaa loppua aika, mutta kiitän sinua nyt, että olit vieraana American Dissident Voicesissa. Ja kiitän sinua myös kaikesta, mitä olet tehnyt rakkaudesta kansaasi.

DD: Kiitos Kevin. Ihailen työtäsi ja odotan kovasti näkemistäsi täällä New Orleansissa hyvin pian.

KAS: Näemme sinut siellä.