Elie Wiesel, vasemmalla, ei ole mikään humanisti: Hänen holokaustitarinan käyttämisensä perustuu tiukasti Israelin ja juutalaisen/sionistisen agendan promotoimiseen. Oikealla puolella näkyvää National Alliancen lehtistä levitetään ymmärryksen lisäämiseksi paljon merkittävimmistä rikoksista meidän omaa väkeämme kohtaan, rikoksista, joita juutalainen media minimoi tai peittelee. Tämän päivän ohjelmassa herra Strom haastattelee johtavaa historioitsijaa, Mark Weberiä, holokaustipropagandan käytöstä juutalaisen vallan instrumenttina.

Kevin Alfred Strom: Tänään toivotamme takaisin Institute for Historical Review'n johtajan, herra Mark Weberin, toiseen osaan keskustelussamme "holokaustin muistamisesta" ja juutalaisesta ylivallasta.

Mark, näyttää siltä, että 1970-luvun jälkeen "holokaustista" on tullut todella elintärkeä osa juutalaista identiteettiä, sitä, kuinka he määrittävät itsensä kansana.

Mark Weber: Aivan. Se on todella niin suuri osa juutalaista ajatusmaailmaa, että siitä puhuminen tulee jatkumaan, mielestäni, huolimatta mistään sen hyötyyn kohdistuvista laskelmista tai siitä, kuinka paljon etua siitä on.

Joitakin vuosia sitten Abraham Foxman, joka on Anti-Defamation Leaguen valtakunnallinen johtaja, kirjoitti tämän ADL:n omaan lehteen, nimeltä ADL on the Frontline:

"Holokausti on jotain erilaista. Se on singulaarinen tapahtuma. Se ei ole vain esimerkki kansanmurhasta, vaan lähes onnistunut yritys tappaa Jumalan valitut lapset ja näin ollen itse Jumala. Se on tapahtuma, joka on antiteesi Luomiselle, kuten se Raamatussa kerrotaan; ja kuten se on suora vastakohta, joka uudelleeneletään viikoittain sapatissa ja vuosittain Toorassa, sitä täytyy muistaa sukupolvesta sukupolveen."

Se mitä tuo lainaus alleviivaa, on se, että ne voimakkaat intressit, joita juutalaisilla on -- etniset intressit, kollektiiviset ryhmäintressit -- vaativat vahvistusta, ja tämä on ainutlaatuisia, erityisellä uskonnollisella omistautumisella. Uskonnolliset näkemykset, joita muilla ihmisillä maailmassa on, ovat luonteeltaan ennenkaikkea universaaleja. Kristinusko, Islam, buddhalaisuus, ja niin edelleen omaavat universaalin etiikan, ja nämä uskonnot ovat avoinna kaikille. Juutalainen uskonto ei ole; se on etnisyyteen perustuva uskonto. Se perustuu sille, mitä juutalaiset pitävät erityisenä liittona, sopimuksena, heidän itsensä ja Jumalan välillä. Ja kun jonkun etniset intressit ja uskonnolliset näkemykset valjastetaan yhteen saman tarkoituksen ja saman suunnan hyväksi, se on hyvin voimakas asia. Ja kun Abraham Foxman puhuu tuolla tavalla, hän oikeasti ajattelee, että holokaustin märehtimiseen on oikeastaan mandaatti Jumalalta.

KAS: Puhuminen juutalaisten kimppuun hyökkäämisestä "hyökkäyksenä itse Jumalaa vastaan" -- se ei todellakaan kuulosta siltä, kuin hän sanoisi sen meille. Se kuulostaa siltä, että hän todella uskoo noin.

MW: Aivan oikein. Ja tämä oli ADL:n omassa lehdessä; sen nimi on ADL on the Frontline, tammikuun 1994 numerossa.

Tiedätkös, meitä syytetään paljon niinkutsutusta "historian uudelleenkirjoittamisesta". He sanovat, että me uudelleenkirjoitamme historiaa. Se on todella absurdia. IHR:n tarkoituksena on olla niin totuudenmukainen ja objektiivinen historiasta kuin mahdollista, ja varsinkin virallisesta tai dogmaattisesta historiasta. Ja holokausti on yksi parhaista esimerkeistä, joita tiedän siitä, kuinka historiaa on uudelleenkirjoitettu yhteiskunnassa kokonaisuudessaan.

Joitakin vuosia sitten Michael Berenbaum, joka oli U.S. Holocaust Memorial Museumin projektijohtaja ja teologian professori Georgetownin yliopistossa -- itsekin juutalainen -- sanoi näin: "Holokausti nähtiin [kerran] sivutarinana paljon suuremmassa toisen maailmansodan tarinassa. Nyt toista maailmansotaa pidetään taustatarinana ja holokaustia päätarinana."

KAS: Täsmälleen.

MW: Winston Churchill kirjoitti neliosaisen historiateoksen toisesta maailmansodasta. Dwight Eisenhower julkaisi omat muistelmansa toisesta maailmansodasta. Charles de Gaulle, Ranskan johtaja, julkaisi myös muistelmansa toisesta maailmansodasta. Missään näistä muistelmista -- ei edes Churchillin neliosaisessa, ja hän oli jokseenkin historioitsija -- ole mitään mainintaa kaasukammioista. Ja siellä on vain pieni maininta juutalaisten kohtalosta Euroopassa tuona aikana.

Tänä päivänä kuitenkin amerikkalaisia opetetaan uskomaan, että se mitä tapahti jutalaisille Euroopassa toisen maailmansodan aikana, oli käytännössä tuon kauden keskeinen tapahtuma. Se on tyypillinen esimerkki siitä todella kollektiivisesti itsekeskeisestä näkemyksestä, mikä monilla juutalaisilla on historiasta. Mutta se mikä on hämmästyttävää, on se laajuus, missä tämä erityisesti juutalainen näkemys historiasta on saanut hyväksyntää ei-jutalaisten keskudessa yhteiskunnassamme.

Onhan se ihan normaalia mille tahansa ryhmälle muistaa kuolleitaan. Mutta se mikä on perverssiä, on se kun yritetään saada ihmiset, joilla ei ole siihen mitään yhteyttä, tai joilla on vain kaukainen yhteys siihen, tuntemaan sellaista empatiaa, mitä normaalisti tunnetaan omia kohtaan. Se on vähän kuin pyytäisi toisia samalla kadulla asuvia perheitä tuntemaan samanlaista tunnetta jonkin lapsen sairaudesta tai kuolemasta kuin tuon lapsen vanhemmat tuntevat, jotka eivät ole sukua.

Enclyclopaedia Britannican mukaan noin 20 miljoonaa kiinalaista siviiliä kuoli toisen maailmansodan aikana. Kuinka moni amerikkalainen tietää tämän, tai edes välittää siitä? Amerikkalaiset on opetettu ajattelemaan refleksinomaisesti -- tai välittämään -- niinkutsutusta "kuudesta miljoonasta juutalaisesta" jotka teurastettiin, kuten he sanovat, toisen maailmansodan aikana. Samoilla ihmisillä ei ole harmainta aavistustakaan siitä, kuinka moni ihminen mistä tahansa toisesta ryhmästä, mistä tahansa toisesta kansallisuudesta kuoli toisen maailmansodan aikana.

KAS: Mukaanlukien heidän omastaan.

MW: Edes heidän omastaan. Ja se on yksinkertaisesti perverssiä.

KAS: Revisionismi ei ole tehnyt tarpeeksi suurta vaikutusta amerikkalaiseen psyykkeeseen. Mutta olitko tietoinen, että revisionismi mainittiin jossain, joka tulee olemaan huomisen pääkirjoitus Tehran Times -sanomalehdessä? [Haastattelu on nauhoitettu 25.1., suom. huom.]

MW: Ei, en ollut.

KAS: Haluaisitko, että luen sinulla pari kappaletta?

MW: Kyllä.

KAS: Tämä on Tehran Times -sanomalehden pääkirjoituksesta 26.1.2005:

" ...Ei mennyt kauaakaan, ennen kuin ryhmä revisionistisia historioitsijoita Lännessä alkoi kyseenalaistaa väitteen, että kuusi miljoonaa jutalaista teurastettiin natsien toimesta ja jopa kysyi, oliko kuuden miljoonan juutalaisen teurastus toisen maailmansodan aikana mahdollista vai ei. Revisionistihistorioitsijat ovat todistaneet kahden vuosikymmenen tutkimuksen aikana, että jos Hitler olisi suorittanut systemaattista ohjelmaa tuhota juutalaiset, se olisi vaatinut enemmän aikaa kuin sen kuusi vuotta, mitä sota kesti. He ovat myös todistaneet, että sellainen etninen puhdistus myrkkykaasu Zyklon-B:tä käyttäen, kuten sionistit väittävät, ei ollut mahdollista tuohon aikaan. Norman J. Finkelstein, juutalainen professori New Yorkin yliopistosta, joka on kriittinen sionistien politiikkaa kohtaan, on kutsunut väitettä "holokaustiteollisuudeksi", jonka on tarkoitus vain antaa potkua Israelin hallituksen tukemiselle."

"Viime vuosikymmenien aikana ja sen jälkeen, kun tapahtuma kyseenalaistettiin, sionistipropagandistit ovat yrittäneet todistaa väitteensä monin tavoin. Sionistit yrittävät elvyttää aihetta, josta on tullut kyseenalainen maailman julkisen mielipiteen silmissä, käyttäen lehdistöä, radiota, televisiota, internetiä ja, mikä kaikken tärkeintä, elokuvia ja Hollywoodin suurta elokuvateollisuutta, koska suurin osa merkittävistä pelureista tässä vaikutusvaltaisessa teollisuudenhaarassa on juutalaisia."

"Holokaustin aiheen ja tapauksen vuosipäivien pitämisen tarkoitus on promotoida sionistien sortopolitiikkaa. ...Julistus, että kuusi miljoonaa juutalaista tapettiin toisessa maailmansodassa on liioittelua. Eivätkä kansan kärsimykset ja tuskat voi oikeuttaa heidän rikoksiaan muita kansoja kohtaan. Holokaustin aihetta korostetaan vain Israelin palestiinassa tekemien rikosten peittämiseksi."
http://tinyurl.com/3mt7o

MW: No minun mielestäni tuo on hämmästyttävä pääkirjoitus suoruutensa vuoksi. Mutta sen ovat kirjoittaneet ihmiset, jotka lähtevät jo muutenkin siitä, että he eivät tule antamaan juutalaisten propagandan tai sionistien propagandan huijata itseään. Ja kun lähdetään tuosta oletuksesta, sitä katsotaan historiaa avoimin silmin ja silloin on mahdollista kirjoittaa ja ajatella paljon objektiivisemmin.

KAS: Heillä ei ole juutalaisten kontrolloimaa mediaa Iranissa, tietenkään.

MW: Aivan, tietenkään. Ja oman itsesäilytyksensä puolesta, itseasiassa -- maana, valtiona -- on tarpeellista vastustaa sionistista valtaa. Todellakin, olen sitä mieltä, että tätä tapahtuu lisääntyvissä määrin joka puolella maailmaa. Ihmiset käsittävät, että sionistien intressit ovat perustavanlaatuisesti erilaiset kuin kaikkien muiden intressit -- huolimatta kaikista yrityksistä saada ne näyttämään identtisiltä, kuten holokaustikampnajassa, jota olemme todistaneet.

Todisteena siitä, että holokaustia ei katsota objektiivisesti, vaan sitä manipuloidaan, propagoidaan, on se seikka, että se on ainoa luku historiassa, jota suojellaan laeilla. Joukossa maita -- Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa, Alankomaissa, Belgiassa ja useissa muissa Euroopan maissa -- on rikos, kuten he sanovat, "kieltää" tai "vähätellä" holokaustia. Tämähän on absdurdi kanta, koska jopa lausunnot holokaustista, jotka ovat täysin paikkansapitäviä, voivat saattaa henkilön vankeuteen tai pakottaa henkilön maanpakoon tai tuoda sakkorangaistuksen.

Hyvä esimerkki tästä on se kuinka joitakin vuosia sitten David Irving, pitäessään puhetta Münchenissä, sanoi, että niinkutsuttu kaasukamio, jota yleisölle näytetään Auschwitz I -pääleirissä, on itseasiassa tekaistu sodanjälkeinen rekonstruktio. Tämä lausunto on itseasiassa totta, kuten jopa Auschwitzin valtionmuseo Puolassa nyt myöntää. Mutta David Irving sai joka tapauksessa sakot -- ensin 10 000 markkaa, ja sittemmin sakkoa vielä lisättiin -- ja sitten häntä kiellettiin enää tulemasta maahan sen vuoksi, että hän sanoi jotain, mikä oli itse asiasssa totta.

Se tosiasia, että tämä holokaustitarina, tämä dogma, on ja täytyy olla suojeltu juridisesti tähän tapaan, on jo itsessään todiste, ettei länsimaisessa yhteiskunnassa ole tänä päivänä mahdollista katsoa tätä historian lukua sellaisella objektiivisuudella ja selvyydellä, kuin mitä meidän tulisi käyttää.

KAS: Minun mielestäni se on sen myöntämistä, että "holokausti" -väitteet, joita juutalainen valtarakennelma esittää, eivät kestä sellaista tarkastelua. Ainakin se johtaa sinut ajattelemaan, että asia on näin.

MW: Aivan oikein. On lähestulkoon mahdotonta esittää kysymyksiä, edes hyvin yksinkertaisista asioista. Esimerkiksi "kuuden miljoonan" luku on sellainen, jonka lähes jokainen vakava historioitsija, jopa juutalaiset historioitsijat, tietävät olevan liioittelua. Nythän siis liioittelun laajuus on jonkinasteisen keskustelun ja kiistelyn aiheena. Mutta "kuusi miljoonaa" luku on kestämätön, ja voin antaa sinulle monia esimerkkejä siitä, miksi näin on. Mutta jopa sen sanominen yhteiskunnassamme on oman uransa kariutumisen riskin ottamista; ja, muissa maissa, sen riskin ottamista, että joutuu vankilaan tai saa sakot tai pakotetaan maanpakoon.

KAS: No, jos sanoisit, että 20 miljardia juutalaista kuoli toisen maailmansodan aikana, tuskin joutuisit minkään oikeustoimien kohteeksi.

MW: Aivan. Vain sovittaakseni tämän nykypäivään ja esittääkseni vertauksen: Näyttää olevan joitain todisteita sen puolesta, että yksi kaikkein pahamaineisimmista Saddam Husseiniin liitetyistä rikoksista -- kurdien kaasuttaminen eräässä kylässä -- oli joko pötyä tai sitten tuon teon olivat tehneet iranilaiset; se on jokseenkin epäselvää. Löydät siitä melkoisesti juttua internetissä. Mutta jos sanot tästä väitetystä hirmutyöstä, "En usko, että asia on ihan näin", kukaan ei ajattele, että kieltäisit Saddam Husseinin koskaan tehneen pahoja asioita tai että puolustelisit Saddam Husseinia.

Sama asia pätee kun puhutaan Amerikan sisällissodasta tai Vietnamin sodasta tai mistä tahansa muusta suuresta konfliktista historiassa. Holokausti on se ainoa luku historiassa, joka saa tällaista käsittelyä, erikoissuojelua poliittisesti korrektilla tavalla.

KAS: Vaikka lukuja ei kyseenalaistettaisikaan, vaikka "juutalaisten holokaustia" pidettäisiin todenmukaisena mutta se asetettaisiin tasa-arvoiseen asemaan muiden historian kansanmurhien kanssa, jotkin juutalaisjärjestöt hermostuvat kuitenkin. Esimerkiksi Illinoisissa juutalaisjärjestöt ovat vihaisia uudesta opetussuunnitelmasta, joka korvaa pakolliset "holokaustiopinnot" pakollisilla "kansanmurhaopinnoilla", jotka mainitsevat myös ei-juutalaisten tappamisen. Nämä juutalaisjärjestöt sanovat, että se "minimoi holokaustin".

MW: Tuo on taas yksi esimerkki siitä tosiasiasta, että juutalaisille juutalaisten kärsimyksestä puhuminen ei ole sama asia kuin jos puhuisi minkä tahansa muun kansan kärsimyksestä. Kun Abe Foxman ajattelee, että juutalaisten tappaminen on kuin tappaisi Jumalan, kaikki rehellinen ja rationaalinen ja järkevä keskustelu lentää ikkunasta ulos, se on yksinkertaisesti mahdotonta. Ja juutalaisjärjestöt vaativat tällaista. Ihan kuin koko sanan "holokausti" vieressä olisi pieni tavaramerkkisymboli ja ihmisten tulisi olla hyvin varovaisia kuinka sanaa käyttävät.

Mutta tämä ei voi jatkua loputtomiin. Se on yksi juutalaisen vallan ilmenemismuodoista, ja holokausti tulee jatkamaan sen roolin näyttelemistä yhteiskunnassamme mikä sillä on niin kauan, kuin tuo valta pysyy paikoillaan. Mutta historian vääristeleminen, joka näkyy holokaustikampanjassa, on vain yksi osa ongelmasta. Elämme yhteiskunnassa, jossa mikä tahansa näkemys, jota juutalaisjärjestöt eivät pidä hyväksyttävänä, mistä tahansa historian luvusta, on yksinkertaisesti kielletty. On monia, monia esimekkejä siitä, joita voisin antaa. Siinä ei ole kyse vain tämän yhden historian luvun vääristelemisestä; se on eräänlaista koko historiamme systemaattista vääristelyä -- erityisesti täällä Yhdysvalloissa.

KAS: Viime perjantaina Saksassa oli pientä vastarintaa holokausti-dogmia kohtaan Saksin osavaltion parlamentissa, jossa 12 kansallisdemokraattisen puolueen (NPD) jäsentä sai aikaan sensaation kävellessään ulos "holokaustin uhreille vietettävän hiljaisen hetken" ajaksi. Sitten samana päivänä yksi heidän jäsenistään viittasi avoimesti siihen, mitä tapahtui syyttömille saksalaisille ja muille Dresdenissä 1945 "pommien holokaustina", astuen luvatta, kuten sanot, sanan juutalaisten omistaman tavaramerkin päälle. Oletko sitä mieltä, että NPD:n jäsenet joutuvat vielä ongelmiin lain kanssa noista lausunnoista?

MW: On yhä vaikeampaa ja vaikeampaa rangaista ihmisiä kun he uhmaavat tätä tabua. Käy yhä hankalammaksi ja hankalammaksi ylläpitää sitä, sitä mieltä olen. Juuri tässä eräälllä viikolla Kansallisen rintaman johtaja Ranskassa antoi lausunnon Ranskan saksalaismiehityksestä toisen maailmansodan aikana sanoen, ettei se nyt ollut niin paha, tai niin kauhea, tai niin sortava tai muuta sellaista. Ja oli puhetta, että hän saisi sakot -- tai saattaisi saada. Mutta se on yhä vaikeampaa mielestäni, pitää tätä yllä.

Kuten sanoin, se on oikeastaan heijastus juutalaisten ja siionistien vallasta. Ja kun tuo valta joutuu yhä enemmän tarkkailun kohteeksi, silloin kykymme puhua tästä historian luvusta käy suuremmaksi.

KAS: Puhuit aiemmin "holokausti" -seremonioista Yhdistyneissä kansakunnissa. Oli raportti, että Kofi Annan viittasi seremonioihin "tärkeänä tapahtumana, jonka tarkoitus oli muistaa juutalaisia ja muita, jotka murhattiin Auschwitzissa". Juutalaiset ovat yksi kategoria, joka mainitaan ensin, ja kaikki muut ovat vain "muita". Tämä on heijastus juutalaisten ajattelutavasta, joka tulee ei-juutalaiselta.

MW: Edes tämä ei riitä useimmille juutalaisille. Juutalaiset eivät halua, että holokaustin yhteydessä edes viitataan muihin ryhmiin kuin juutalaisiin. Se mitä he sanovat, on että holokausti oli juutalaisten murhaamista -- ja mitä tahansa tapahtuikin muille, se ei ollut holokaustia. Niinpä Kofi Annan ylittää jo hieman rajaa puhuessaan tuolla lailla.

KAS: Muuten, varapuolustusministeri ja johtava Irakin sodan lietsoja Paul Wolfowitz puhui myös tuossa YK:n seremoniassa.

MW: Se on melko hämmästyttävää. Pääpuhuja tuossa seremoniassa oli Elie Wiesel.

Elie Wiesel esitetään yhteiskunnalle "holokaustista selvinneenä" ja hän on mies, jonka sanoille täytyy antaa erityishuomiota. Mutta Elie Wiesel ei ole humanisti. Hän on mies, joka on hyvin kiihkeä ja yksipuolinen Israelin ja juutalaisten sekä sionististen etuen tukija. Hän on kieltäytynyt tuomitsemasta Israelia mitä se sitten tekeekin, heti alusta lähtien. Israel ei hänen silmissään saa samanlaista arvostelua.

Hänet esitetään vieläpä miehenä, joka rakastaa suuresti ihmiskuntaa, vaikka hän itse kirjoitti, että "Jokaisella juutalaisella, jossain kohtaa, pitäisi olla vihalle varattu alue -- terveelle, viriilille vihalle -- sitä kohtaan, mikä saksalaisessa henkilöityy ja mikä saksalaisessa säilyy. Muu olisi kuolleiden pettämistä."

Tuohan on avoin kehotus vihaan; avointa kiihottamista vihaan. Hän kehottaa, vaatii toisia juutalaisia tuntemaan vihaa saksalaisia kohtaan. Nythän kuka tahansa saksalainen, joka osoittaa minkäänlaista tunnetta, joka on edes etäisesti samanlaista, riskeeraa vankilaan joutumisen tai sakko- tai muunlaisen rangaistuksen. Mutta Elie Wieseliä kohdellaan Yhdistyneissä kansakunnissa ja Yhdysvalloissa moraalin perikuvana tavalla, joka on yksinkertaisesti todella perverssiä.

KAS: Näissä perverssiyden orgioissa, mitä "Holokaustin muistopäivä" (tai viikko tai kuukausi tai vuosi) edustaa, mitä rationaaliset, ajattelevat ihmiset, jotka kunnioittavat totuutta, voivat tehdä auttaakseen toisia kansalaisia keskittymään uudelleen ja saamaan vähän realistisempaa näkökulmaa?

MW: Muutama viikko sitten sain puhelun naiselta, joka oli huolissaan tavasta, jolla hänen lapsiinsa iskostetaan ala-asteella holokaustipropagandaa ja joka kysyi "Mitä voin tehdä?".

Ja minä sanoin, että historian vääristely kouluissamme tänä päivänä on niin systemaattista ja pahaa, että tämän tai tuon tietyn lausunnon vastustaminen on oikeastaan lähes mahdoton tehtävä. Itseasiassa vääristelyssä ei ole kyse siitä, että tämä tai tuo lausunto ei ole totta vaan siitä, että informaatiota esitetään hyvin valikoivasti ja hyvin yksipuolisella tavalla. Tärkeä asia mielestäni on se, mitä me kaikki voimme tehdä, mikä on pitää mielessä se ja kertoa muille, että tämä kampanja on osoitus vallankäytöstä. Useimmat ihmiset katsovat holokaustia juuri niin kuin heidän odotetaan tekevänkin; täsmälleen sillä tavalla millä ihmiset, jotka tekevät näitä elokuvia, jotka pitävät näitä seremonioita, haluavat heidän ajattelevan. Tämä tarkoittaa, että sinun pitäisi tuntea syyllisyytta; sinun pitäisi tuntea hyvin paljon sympatiaa Israelia ja juutalaisten etuja kohtaan. Tämä on juuri se päämäärä.

Jos pidät mielessä heti alusta, että tämän takana on agenda, silloin voit olla varuillasi sen suhteen. Kykenet paremmin vastustamaan sitä ja pitämään mielesi avoinna.

KAS: Mitä IHR aikoo tehdä tänä vuonna tuodakseen tietoisuutta historiallisesta totuudesta useammille ihmisille?

MW: Meillä on joitakin tpaahtumia kalenterissa, joihin en voi mennä nyt, mutta kehotan kaikkia, jotka kuuntelevat, katsomaan IHR:n nettisivut osoitteessa ihr.org. IHR on kaikkein parhaiten tunnettu holokaustitarinan käsittelystään, mutta käsittelemme myös paljon muitakin aiheita. Ja siellä on virtuaalikirjasto -- valtava määrä tietoa -- IHR:n sivuilla ja sivuilla, joille sieltä on linkit. Paras vastamyrkky minkä minä tiedän sellaiselle historian vääristelylle mitä kohtaat ylä-asteilla, ala-asteilla ja korkeakouluissa on käydä läpi materiaali IHR:n nettisivuilla ja muilla samantapiaislla sivuilla systemaattisesti. Tämän kaiken saatavillaolo on jo itsessään valtava askel eteenpäin.

KAS: Kiitos Mark kaikesta työstä mitä teet. Kiitos erinomaisesta työstä mitä teet IHR:ssä, tapahtumista joita järjestät ja kaikesta upeasta tiedonjaosta ja tuesta Zündelin tapauksen suhteen - siitä, että tuot sen maailmalle. Arvostan sitä syvästi.

Ja kiitän sinua myös siitä, että olet ollut erinomainen vieras American Dissident Voicesilla.

MW: Kiitos paljon Kevin. On ollut mukavaa ja toivotan sinulle kaikkea hyvää.

Älä missään tapauksessa unohda ensi viikon American Dissident Voices -ohjelmaa, jossa jatkamme keskustelua tästä eriskummallisesta ja jopa vaarallisesta holokaustin muistopäivä -farssista ja sen kytköksistä juutalaisten ylivallan kannattajiin.

Haluatte varmasti myös lukea Irmin Vinsonin syväanalyysin tästä aiheesta viimeisimmästä National Vanguard -lehdestä.

National Vanguard -lehden tammi-helmikuun 2005 numero, joka on jo 125. numeromme, on nyt saatavilla National Vanguard Booksilta.

Lehden tukkupakkaukset -- 20 kappaletta tai enemmän -- ovat myös saatavilla aina hintaan, joka on 50 prosenttia pois normaalihinnasta. Monet jäsenistämme ja tukijoistamme myyvät näitä kirpputoreilla, kulttuuritapahtumissa ja melkoinen joukko jopa levitää niitä säännöllisesti lehtikioskeihin minimaalisella voitolla. National Vanguard -lehti on korkeinta laatua oleva julkaisu sanan jokaisessa merkityksessä, lehti, jota voit ylpeästi näyttää ystävillesi ja yhteistyökumppaneillesi. Tämä numero sisältää seuraavat tärkeät osat:

Kuinka voit auttaa: Kevin Alfred Stromin pääkirjoitus: National Vanguard syntyy yhteistyöllä ja jokainen lukija voi auttaa meitä menestymään merkittävällä tavalla.

Hyökkäys taidetta ja kauneutta vastaan: Josiah Nott katsoo niitä biologisia ja kulttuurillisia syitä, jotka saavat juutalaiset taipuvaisiksi työskentelemään kauneutta vastaan ja vastustamaan kaikkia kauneuden ilmenemismuotoja, kuten me ne näemme, Lännen taiteessa.

Kylttimies: Ben Parkerin fiktiivinen katsaus mieheen, joka muutti maailmaa, vaikka hänellä ei näyttänyt olevan mitään. "Näyttänyt" on tärkeä sana tässä tapauksessa.

Tilanne kuolettava, mutta ei vakava: Kolumnisti ja sanaseppo Bob Whitaker "'Homo-avioliiton' laillisesta taustasta"; "Pikkutyrannit", katsaus siihen kuinka kanadalaisesta ja amerikkalaisesta yhteiskunnasta voi tulla kirjojapolttava sekä vankeudesta ilman syytteitä tulla todellisuutta; ja "Molemmat puolet yhtä kuin yksi puoli", jossa hän vertaa kommunistien valevaaleja amerikkalaisiin valevaaleihin.

Revilo P. Oliverin jälkikirjoitukset: "Pään hinnassa" professori Revilo P. Oliver katsoo akateemisissa piireissä vallitsevan korruption hirvittävään tapaukseen -- korruptioon, joka on johtanut tuhansien amerikkalaisten kuolemaan ja pyhän luottamuksen pettämiseen.

Holokaustin muistaminen, osa II: Irmin Vinsonin tarkka analyysi sekulaarisesta, juutalaisen etnosentrismin ajamasta uskonnosta, joka kasvaa "holokaustin" ympärille. Tämä on täsmällisin käsittely aiheesta.

Ja paljon muuta!

Voit tehdä tilauksen tai ostaa yksittäisiä numeroita tai tukkupakkauksia National Vanguard -lehdestä tässä url:ssä: http://www.natvan.com/national-vanguard/125/index.html

tai kirjoittamalla osoitteeseen:

National Vanguard Books
Box 330
Hillsboro WV 24946
USA

Tilaushinnat ovat $22 Yhdysvaltoihin, $30 Kanadaan ja $40 muualle maailmaan.

Ensi viikkoon, tässä on Kevin Alfred Strom muistuttamassa teitä, että jatkatte vapaa-ajatteluanne.