Suurimmat valkoisten elämää ja vapautta uhkaavat vaarat ovat laajeneva sota Lähi-idässä ja invaasio, joka vyöryy eteläisten rajojemme yli. Auttakaa meitä herättämään toisetkin näihin vaaroihin -- ja rohkaiskaa heitä tulemaan osaksi ratkaisua -- osallistumalla National Alliancen Yellow Ribbon -kampanjaan.

Tervetuloa Amerikan Dissident Voicesiin. Minä olen Kevin Alfred Strom.

Vihaan sitä, kun ennustukseni osuvat oikeaan. Vihaan sitä tosiasiaa, että ennustukseni pitkästä sodasta Irakissa toteutui. Vihaan sitä, että amerikkalaiset ja syyttömät kuolevat Israelin puolesta tuossa verilöylyssä. Ja vihaan erityisesti sitä, että ennustukseni uuskonservatiivien yrityksestä laajentaa Lähi-idän sota yhä laajemmaksi toteutuu silmiemme edessä.

Seuraavat kohteet ovat Iran ja Syyria. Tämä tuleva laajentuminen Israelin sodassa saattaa tulla suuremmaksi kuin mitä olemme tähän asti kokeneet, useat eri valtiot saattavat olla samanaikaisesti mukana, ja se saattaa kehittyä maailmansodaksi, jossa USA ja Länsi kokee suuria tappioita samoin kuin muut syyttömät sionistien ja juutalaisten ylivallan kannattajien vihan uhrit.

Vastauksena tälle aloitamme National Alliancen Yellow Ribbon -kampanjan. Olemme National Alliancessa päättäneet pysäyttää amerikkalaisten sotilaiden teurastuksen tämän arvottoman asian puolesta. Olemme päättäneet tukea joukkojamme tuomalla heidät elävinä kotiin rakkaidensa pariin. Ja olemme päättäneet, että palaavat sotilaamme asettuvat sinne, missä heitä todella tarvitaan - missä he voivat suojella Amerikkaa hyökkäykseltä ja terrorilta: Eteläiselle rajallemme. Tärkeimpänä olemme päättäneet kertoa amerikkalaisille perheille, kuinka heitä on käytetty ja manipuloitu ja kuinka heille on valehdeltu; kuinka heitä on huijattu köyhyyteen ja uhraamaan poikansa ja tyttärensä Israelin aggressiivisen valloituksen takia, valtion, jota terroristit ja gangsterit johtavat, jonka omistaa maailman rikkain ja voimakkain etninen ryhmä.

Sain inspiraation tähän lähetykseen Louisianan jäsenten ja kannattajien aktivismin vuoksi, jotka alun perin keksivät tämän idean. Ja minua myös inspiroi jokin, joka tapahtui minulle tänään: Kerron siitä myöhemmin ohjelmassa.

Eilen Britannian pääministeri Tony Blair, joka on Britannialle sama kuin mitä George Bush on Yhdysvalloille -- toisin sanoen, opportunistinen valehtelija, joka seuraa juutalaisten ylivallan ajajia koska se kannattaa -- sanoi sanomalehden haastattelussa, että ”kukaan ei tällä hetkellä suunnittele sotilaallisia toimia Irania vastaan sen ydinaseohjelman takia”. Sitten hän lisäsi: ”Tavoitellaan tällä hetkellä diplomaattista polkua. Kukaan ei tällä hetkellä puhu mistään muusta.” Vau. Siinä oli kolme "tällä hetkellä" -ilmausta kolmessa lauseessa. Huomaa myös Blairin varovainen maininta siitä, ettei suunnitella mitään sotilastoimia Irania vastaan koskien sen ydinaseohjelmaa - jättäen avoimeksi mahdollisuuden hyökätä jollain muulla verukkeella (voisiko veruke olla yhden sellaisen amerikkalaisen vakoilukoneen alas ampuminen, joita lähetetään Iranin ilmatilaan selvästi provosoimaan, kun kaikki mahdollinen tieto saadaan kuitenkin tarkoilta vakoilusatelliiteilta?). Blair lisäsi myös tyhmän kommentin, että ”Iran ei ole Irak”, jotain, mistä ainoastaan apukoululaisia ja Bushin äänestäjiä täytyy muistuttaa.

Kuten sanoin aiemmin, kun ammattimaiset huijarit kuten Tony Blair alkavat hiljalleen vakuuttamaan, että he eivät missään olosuhteissa aio edes harkita tekevänsä mitään, meidän kannattaa heti hankkia taloihimme kolmas kiinnitys, ostaa liput Las Vegasiin ja veikata lotossa kaikilla rahoillamme, koska jotain tulee pian tapahtumaan.

Jopa uuskonservatiivien omien standardien mukaan -- joka tarkoittaa, että mikä on hyväksi Israelille on hyvä juttu, ja mitä on pahaksi Israelille on paha juttu -- Irakin hyökkäys ja miehitys ei ole ollut pelkkää menestystarinaa. Irakilaisten vastarinta jatkuu yhä vahvana. Uuskonservatiivien sotahaukkojen uskottavuus -- jotka ovat lähes kaikki juutalaisia -- ja heidän olemattomien joukkotuhoaseiden oikeutuksensa sodalle, on romahtanut lähes nollaan koulutettujen ja hyvin informoitujen ihmisten keskuudessa. Irakin vaalit antoivat vallan Shia-enemmistölle, joka suosii voimakasta Irania eikä todellakaan ole mikään Israelin ystävä. Iran ja sen liittolaiset Irakissa vastustavat myös vahvasti juutalaisten suunnitelmaa perustaa kontrolloitu media alueelle tuhotakseen alueen kulttuurin ja nuorison, sekä hallitakseen maan vaaleja -- aivan kuten he ovat tehneet Amerikassa ja suurimmassa osassa länsimaita.

Tietämättömien äänet saivat Bushin uudelleenvalituksi, joten ihan lähiaikoina ei rangaista niitä rikollisia, jotka pakottavat joukkomme tappamaan ja tulemaan tapetuiksi Israelin puolesta, eikä heidän valheistaan piilotetuista irakilaisista ydinaseista ja joukkotuhoaseita, joita ei ollut ikinä olemassakaan, eikä heidän valheistaan, että Irakilla olisi ollut jotain yhteyksiä 9/11-tapahtumiin, eikä heidän verenhimoisista ja hirvittävistä rikoksistaan -- osassa mukana on naisia ja lapsia -- valtiota vastaan, joka ei ikinä ole tehnyt mitään pahaa Yhdysvalloille. Ei ole mitään rangaistusta ja rikolliset saavat yhä enemmän valtaa ja vaikutusvaltaa Washingtonin nykyiseltä hallitukselta. Esim. yliuuskonservatiivi Paul Wolfowitz on nimetty Maailmanpankin johtajaksi Valkoisen talon toimesta, jossa, mikäli tämä vahvistetaan, hän tulee hallitsemaan satojen miljardien edestä veronmaksajien rahoja ja jakamaan niitä hallituksille, jotka ovat juutalaisten suosiossa. Hän tulee myös valvomaan luotto- ja rahahanoja varmistaakseen taloudellisen ahdingon hallituksille, jotka eivät hyväksy juutalaista valvontaa.

Huolimatta siitä, ettei Irakissa mene niin kuin Israelin etua ajavat toivoivat, sionisteilla on silti sormensa pelissä Yhdysvaltain ulkopolitiikassa -- monien harmiksi ulkoministeriössä ja FBI:ssä. Heidän ”ratkaisunsa” epäonnistuneeseen sotaan on laajentaa tuota sotaa.

He ovat jo aloittaneet epävakauttamiskampanjansa Libanonia ja Syyriaa vastaan. Jopa eräs suuri valtajärjestelmän sanomalehti, Britannian Guardian myöntää, että Libanonin entistä ihailtua pääministeriä Rafik Hariria eivät murhanneet syyrialaiset, joita kontrolloitu media syyttää iskusta. Sen sijaan murhassa on nähtävissä kaikki ne merkit, jotka viittaavat suuren tiedustelupalvelun täsmäiskuun. Guardian väittää, että mikäli Syyria olisi tehnyt sen, sitä olisi pidetty poliittisena itsemurhana, koska se on ainoastaan hyödyttänyt heidän voimakkaimpia vihollisiaan; teko, joka ”antaisi viholliselle aseen, joka epävakauttaisi tai peräti tuhoaisi Damaskoksen hallituksen”. Ja Guardian menee jopa niin pitkälle, että se osoittaa todennäköisimmät konnat perustuen menneisyyteen ja loogiseen kysymykseen cui bono, kuka hyötyy?

”Israelin tavoitteena on ollut jo pidemmän aikaa heikentää Syyria, tuhota sen strateginen liitto Iranin kanssa ja tuhota Hizbollah. Israelilla on valtavasti kokemusta 'täsmämurhista' - ei ainoastaan palestiinalaisten alueella vaan ympäri Lähi-itää. Vuosien varrella se on lähettänyt joukkojaan tappamaan vastustajiaan Beirutissa, Tunisiassa, Maltalla, Ammanissa ja Damaskoksessa.

Syyria, Hizbollah ja Iran ovat vastustaneet Yhdysvaltojen ja Israelin ylivaltaa alueella. Syyria jatkaa vaatimistaan, että Israel palaa Golaniin. Damaskos ei aio sallia sitä, että Libanon solmisi erillisrauhan Israelin kanssa, mikäli myös sen vaatimusta ei oteta esille.

Hizbollah on sen sijaan mahdollisesti ainoa arabimaa, joka on onnistunut päihittämään Israelin. Sen sissit pakottivat Israelin poistumaan eteläisestä Libanonista 22 vuotta kestäneen miehityksen jälkeen.”

http://www.guardian.co.uk/comment/story/0,3604,1423210,00.html

Uuskonservatiivipomot David Wurmser ja Douglas Feith (AIPAC:in vakoiluoperaatiosta tuttuja) -- molemmat innokkaita sionisteja, joilla on tiivis suhde Israeliin -- ovat julkisesti vaatineet aseistettuja ja välivaltaisia toimia epävakauttaa Syyria jo 1990-luvulta lähtien. Miksi he pidättäytyisivät nyt, kun kultainen tilaisuus on koittanut?

Joukkotuhoaseiden hysteria alkaa taas; tällä kertaa väitetään Iranissa olevan ydinaseita, ja kaikki tulee samoista lähteistä, jotka valehtelivat meille Irakista. Terveessä yhteiskunnassa näitä valehtelijoita ei kuunneltaisi ja he saattaisivat olla jopa lukkojen takana, mutta median johtamassa Amerikassa he ilmestyvät uusin kampauksin Foxin uutisiin ja CNN:lle ja heitä kohdellaan palvovasti ja ihailulla ”asiantuntijoina”.

Jotkut heidän propagandatoimistaan ovat niin kehnoja, että ne olisivat hauskoja, mikäli syyttömät ihmiset eivät kuolisi niiden takia. Raportoimme viime kuussa NationalVanguard.org -sivuilla, että CNN käytti samaa satelliittikuvaa havainnollistaakseen kahta eri ydinlaitosta kahdessa eri ”pahan akselin” maassa. CNN poisti nopeasti kuvan Pohjois-Korean kuvasarjasta ja väitti, että kuva on oletetusta iranilaisesta laitoksesta - tietenkin, koska Iran on uhka Israelille kun taas Korea ei ole.

Seuraavana päivänä tutkijat huomasivat, että Yhdysvaltain hallituksen propagandakanava Radio Free Europe (RFE) oli käyttänyt kuvaa samasta laitoksesta viime vuonna, kertoen sen olevan Pohjois-Koreasta! Ja nämä kerrat eivät ilmeisesti olleet ainoita kertoja kun tätä kuvaa on käytetty: RFE:n kuvan tiedostonimi oli IRAQ-Nuclear.jpg!
http://www.nationalvanguard.org/story.php?id=4618

Yli prosentti valtavasta Yhdysvaltain sotajoukosta Irakissa on kuollut. Yksitoista kertaa enemmän on kuollut sen jälkeen, kun sota oli virallisesti ”voitettu”, kuin ennen sitä. Tehtävä suoritettu, tosiaan.

Olemme myös vieläkin laajemman sodan partaalla Lähi-idässä: Venäjä investoi jo raskaasti Iranin teollisuuteen ja avustaa mm. ydinvoimalla. Ja Kiina ilmoitti 70 miljardin dollarin öljysopimuksesta tämän islamilaisen tasavallan kanssa. Nämä ovat isoja pelaajia. Nämä maat eivät aio vain katsella sivusta kun hullut sionistit uhkaavat tappaa heidän liikekumppaninsa ja tuhota heidän valtavat investointinsa. Eikä Iran tai valtavat, ydinaseistetut Venäjä ja Kiina ole sama kuin köyhä Irak ja sen suurilta osin keksityt asejärjestelmät. Miljoonat saattavat kuolla. Miljoonat äidit, veljet ja siskot saattavat heittää kourallisen maata hautoihin tähän aikaan ensi tai sitä seuraavana vuonna.

Kuten sanoin muutama minuutti sitten, jotain tapahtui minulle, jotain, joka innoitti minua aloittamaan National Alliancen Yellow Ribbon -kampanjan tänään. Aikaisemmin tänään vein osan lapsistani ja yhden heidän ystävistään ulos. Oli kaunis kevätpäivä. Menin lasten kanssa syömään (meillä oli lahjakortti, jonka yksi heistä voitti erinomaisesta lukutaidosta) ja sitten he menivät puistoon leikkimään ja nauttimaan vapaudestaan. Katsellessani heitä ajattelin, että vain muutaman vuoden kuluttua näitä viattomia sieluja saatetaan käskeä Lähi-itään ja kuolemaan sionismin puolesta. Tuolloin saattaa olla voimassa kutsunnat, jotka pakottavat enenevissä määrin vastahakoisen nuorison taistelukentälle. Eivätkä uudet kutsunnat välttämättä vapauta nuoria naisiakaan taistelusta. Noiden nuorien näkeminen leikkimässä teki tästä taistelusta henkilökohtaisen. En tahdo seistä heidän haudoillaan kymmenen vuoden kuluttua. En tahdo, ettei lastenlapsiani -- ja niitä seuraavia sukupolvia -- koskaan synnykään. Ei ainakaan Ariel Sharonin tai miljoonan hänenlaisensa vuoksi.

Ja sitten oli aika lähteä, ja kultaisessa ilta-auringossa toin lasteni nuoren ystävän kotiinsa. Hän asuu maatilalla, ja olisi vähättelyä sanoa, että hänen vanhempansa tekevät paljon töitä. He kasvattavat ja pitävät lypsykarjaa, ja tämä työ pitää vanhemmat ja lapset kiireisinä aamusta iltaan, seitsemänä päivänä viikossa, 365 päivänä vuodessa. Naapurit auttavat, kun perheen täytyy päästä jonnekin, mutta sellaiset matkat ovat lyhyitä ja harvinaisia. Joskus työ on likaista, mutta illan tullen heillä on kuitenkin vielä energiaa siivota ja valmistaa ateria. Heidän talonsa on aika vaatimaton, mutta se on siisti ja täynnä kirjoja. Vaikka he eivät ole rikkaita -- itseasiassa heillä on vaikeuksia pärjätä nykypäivän taloudessa -- maksavat he huomattavan summan pitääkseen lapsensa poissa alisuoriutuvista vähemmistöjen ja jengien riivaamista julkisista kouluista. He vievät nuorimmaisiaan Shakespearen näytelmiin ja museoihin. He välittävät.

Ja kun seisoin tämän valkoisen amerikkalaisen maalaisperheen omistamalla maaperällä ja katselin Virginian korkeita kukkuloita, ymmärsin, että tällaiset perheet pitävät Amerikan pyörät pyörimässä; perheet, jotka tuottavat meille maidon ja leivän sekä kaiken muun tarvitsemamme; perheet, joiden rankkaa ja tärkeää työtä ei palkita heidän ansaitsemallaan tavalla tässä typerretyssä Amerikassa. Ja ne perheet, jotka ovat tämän kaltaisia -- jotka kannattavat perinteisiä arvoja, jotka uskovat, että heidän pitäisi palvella maataan armeijassa, tehdä kovasti töitä ja maksaa veronsa ja olla käyttämättä sosiaaliturvaa -- ne ovat uuskonservatiivisten juutalaisten riiston kohteena.

Me emme saa sallia tämän riiston ja murhaamisen jatkua. Meidän täytyy tehdä, mikä on kunniallista; meidän täytyy tehdä kaikkemme pysäyttääksemme se. Meidän täytyy murtaa se lumous, joka orjuuttaa heidät juutalaisessa sotakoneessa.

Joten pyydän kaikkia, jotka kuulevat ääneni tänään -- jokaista National Alliancen yksikköä, jokaista National Alliancen jäsentä, jokaista rahallista tukijaa, jokaista henkilöä, joka on ymmärtänyt kansamme hengenvaaran muttei ole vielä tehnyt mitään asialle -- lataamaan Yellow Ribbon -kampanjamme lentolehtisen. Osoite on http://www.nationalvanguard.org/yellow.pdf.

Ladattuasi tämän lehtisen voit tulostaa sen itse tai viedä johonkin hyvin varustettuun pikapainoon ja pyytää heitä tekemään siitä pari tuhatta kopiota jakaaksesi ne lähiseudullasi. Lentolehtinen on suunniteltu huolella, taustalla on suuri keltainen nauha (jonka pitäisi myös näyttää hyvältä mustavalkoisena), ja siinä on lainauksia tunnetuilta poliittisilta ja sotilaallisilta hahmoilta, jotka ovat päättäneet paljastaa sodanlietsojat. Se pyytää meitä tukemaan joukkojamme -- tuomalla ne kotiin ja asettamalla ne Meksikon rajalle. Se ilmoittaa rohkeasti, ettemme tahdo olla missään tekemisissä Lähi-idän seemiläisten iänikuisten kiistojen kanssa. Ja se antaa kiinnostuneille mahdollisuuden kirjoittaa meille tai vierailla kotisivuillamme.

Tulosta näitä lehtisiä tällä viikolla. Tehkäämme vuoden 2005 huhtikuusta kuukausi, jolloin National Alliancella oli suurin synkronoitu jakelukampanja historiassa. Tiedän, että pystytte siihen. Olin paikalla St. Louisissa, kun siellä jaettiin 50 000 lehtistä yhden viikonlopun aikana. Kaikkien meidän tulisi mennä kaduille huhtikuussa, jakaen kaikki samoja lentolehtisiä samalla viestillä. Kontrolloitu media tulee hyökkäämään meitä vastaan, tietenkin, mutta me kaikki tulemme puhumaan yhteen ääneen yhdestä erittäin tärkeästä asiasta. Tulemme tekemään vaikutuksen. Mikäli teemme työmme hyvin, tulee sillä olemaan suurempi vaikutus kuin Rakasta rotuasi -kampanjalla viime kuussa. Jotkut meistä tulevat käärimään lehtisemme muoviin, jotta voimme jakaa niitä nurmikoille. Jotkut meistä tulevat asettamaan niitä tuulilasinpyyhkimien alle. Jotkut meistä tulevat jakamaan niitä kasvotusten kaduilla ja julkisissa tilaisuuksissa. Mutta me kaikki tulemme olemaan National Alliancen Yellow Ribbon -kampanjan takana. Panokset ovat kovat. Ja tiedämme, ettei taistelua voiteta yhdellä ainoalla lehtistempauksella. Sinnikkyydellä, kovalla työllä ja rohkeudella tulemme muuttamaan maailmaa. Aloita tänään. Lataa itsellesi lentolehtinen. Tulosta niitä. Ja luovuta niitä yhteisösi hyville ihmisille, jotka ansaitsevat paremman tulevaisuuden.

National Vanguard -lehden tammi-helmikuun 2005 numero, joka on jo 125. numeromme, on nyt saatavilla National Vanguard Booksilta.

Lehden tukkupakkaukset -- 20 kappaletta tai enemmän -- ovat myös saatavilla aina hintaan, joka on 50 prosenttia pois normaalihinnasta. Monet jäsenistämme ja tukijoistamme myyvät näitä kirpputoreilla, kulttuuritapahtumissa ja melkoinen joukko jopa levitää niitä säännöllisesti lehtikioskeihin minimaalisella voitolla. National Vanguard -lehti on korkeinta laatua oleva julkaisu sanan jokaisessa merkityksessä, lehti, jota voit ylpeästi näyttää ystävillesi ja yhteistyökumppaneillesi. Tämä numero sisältää seuraavat tärkeät osat:

Kuinka voit auttaa: Kevin Alfred Stromin pääkirjoitus: National Vanguard syntyy yhteistyöllä ja jokainen lukija voi auttaa meitä menestymään merkittävällä tavalla.

Hyökkäys taidetta ja kauneutta vastaan: Josiah Nott katsoo niitä biologisia ja kulttuurillisia syitä, jotka saavat juutalaiset taipuvaisiksi työskentelemään kauneutta vastaan ja vastustamaan kaikkia kauneuden ilmenemismuotoja, kuten me ne näemme, Lännen taiteessa.

Kylttimies: Ben Parkerin fiktiivinen katsaus mieheen, joka muutti maailmaa, vaikka hänellä ei näyttänyt olevan mitään. "Näyttänyt" on tärkeä sana tässä tapauksessa.

Tilanne kuolettava, mutta ei vakava: Kolumnisti ja sanaseppo Bob Whitaker "'Homo-avioliiton' laillisesta taustasta"; "Pikkutyrannit", katsaus siihen kuinka kanadalaisesta ja amerikkalaisesta yhteiskunnasta voi tulla kirjojapolttava sekä vankeudesta ilman syytteitä tulla todellisuutta; ja "Molemmat puolet yhtä kuin yksi puoli", jossa hän vertaa kommunistien valevaaleja amerikkalaisiin valevaaleihin.

Revilo P. Oliverin jälkikirjoitukset: "Pään hinnassa" professori Revilo P. Oliver katsoo akateemisissa piireissä vallitsevan korruption hirvittävään tapaukseen -- korruptioon, joka on johtanut tuhansien amerikkalaisten kuolemaan ja pyhän luottamuksen pettämiseen.

Holokaustin muistaminen, osa II: Irmin Vinsonin tarkka analyysi sekulaarisesta, juutalaisen etnosentrismin ajamasta uskonnosta, joka kasvaa "holokaustin" ympärille. Tämä on täsmällisin käsittely aiheesta.

Ja paljon muuta!

Voit tehdä tilauksen tai ostaa yksittäisiä numeroita tai tukkupakkauksia National Vanguard -lehdestä tässä url:ssä: http://www.natvan.com/national-vanguard/125/index.html

tai kirjoittamalla osoitteeseen:

National Vanguard Books
Box 330
Hillsboro WV 24946
USA

Tilaushinnat ovat $22 Yhdysvaltoihin, $30 Kanadaan ja $40 muualle maailmaan.

Ensi viikkoon, tässä on Kevin Alfred Strom muistuttamassa teitä, että jatkatte vapaa-ajatteluanne.